Emilia Palosesta Ytimen uusi päätoimittaja

Ydin-lehteen on valittu uusi päätoimittaja. Valtiotieteen tohtori Emilia Palonen, 30, on toiminut paitsi tutkijana myös rauhanaktivistina Englannissa, jossa hän on myös suorittanut kaikki yliopisto-opintonsa. Hän on viettänyt viimeiset kymmenen vuotta Euroopassa: Englannissa,/ Unkarissa, Saksassa ja Itävallassa. Hän palasi Suomeen elokuussa 2007.

- Visionani on päätoimittaa keskustelevaa, suomalaista rauhanpolitiikan aikakauslehteä, joka toimii myös europpalaisessa ja kansainvälisessä kontekstissa. Ydinjoukko Ytimen lukijoita harmaantuu, mutta mielen on pysyttävä virkeänä. Ydin kaipaa myös nuorempia lukija- ja tekijäsukupolvia. Parhaat ideat syntyvät keskusteluissa tai niiden pohjalta.

Tässä Palonen viittaa paitsi lukukokemukseen, myös lehden tekoprosessiin:

- Toivon, että saamme kokoon toimituskunnan, joka on innostunut kehittämään Ydintä sen perinteiden mukaan mutta myös (inter)aktiivisemmin asiantuntevaksi ja hoksaavaksi lehdeksi, joka nostaa esiin poliittis-yhteiskunnallisista ongelmista myös näkökulmia, joita ei aiemmin ollut huomioitu.

Palosen mielestä tähänkin mennessä Ytimessä on tehty hyvää työtä ja hän kiittää edeltäjäänsä Sirpa Puhakkaa. Eurooppalaisten politiikan aikakauslehtien joukossa Ydin on laadukas. Eurooppalaiseksi esikuvakseen Palonen nostaa kuitenkin brittiläisen Red Pepperin.

- Brittiläinen rauhanliike nuorentui Afganistanin ja Irakin sotien kampanjavuosien aikana ja sosiaalifoorumeiden ja muun toiminnan kutta aktivismi on voimissaan - ja sitä kautta 1980-luvulla perustettu Red Pepperkin on nuorentunut ja eurooppalaistunut. Voi olla, että Suomessa mennään hiljalleen samaan suuntaan.

- Samalla tavoin kuin Red Pepper, me haemme - paitsi juttuja ajankohtaisista, kipeistä ja peitellyistäkin aiheista, eurooppalaisia ja kansainvälisiä näkökulmia - myös omaleimaista ulkoasua, interaktiivista verkkosivustoa ja mahdollisuutta julkaista eri juttuja verkossa ja paperilla. Neljästi vuodessa ilmestyvälle Ytimelle tämä olisi tärkeää, jotta keskustelua päästäisiin avaamaan.

Suomalaisista vaihtoehtolehdistä Palonen kiittää erityisesti Voimaa ja Liberoa, joiden rinnalla Ytimellä rauhanpoliittisena aikakauslehtenä on erilainen rooli. Ytimen pitäisi olla dynaaminen ja avarakatseinen foorumi, jolla yhdistyy terävä journalismi ja oivaltava asiantuntijuus.

Itä-Euroopan ja erityisesti Unkarin politiikkaan, kaupunkitutkimukseen ja eurooppalaisuuteen erikoistunut Palonen on "tavallisen prekaari" tutkija ja yliopisto-opettaja. Paluumuuttajalla riittää ihmettelemistä Suomessa, mutta hän on päättänyt yrittää etsiä paikkaansa täältä, läheltä vanhoja ystäviä ja perhettä.

- Olen toisen polven sadislainen, lapsuudestani muistan vappumarssit ja rauhanmerkki-ilmapallot Helsingissä, jonne ajoimme Joroisista, Savosta. Aikuistumisriitteihini kuului oma Sadankomitean jäsenyys, ja lukioaikoinani tutustuin Helsingin sadislaisiin. Vaihtarivuoden karaisemana muutin kuitenkin opiskelemaan ulkomaille heti lukion jälkeen, ja päädyin osallistumaan kansalaisaktivismiin siellä.

Ensimmäiset opintonsa Emilia Palonen teki Itä-Euroopan nykypolitiikasta Lontoon UCL:ssä School of Slavonic and East European Studies -instituutissa. Sen jälkeen hän muutti Essexin yliopistoon opiskelemaan ideologia- ja diskussianalyysiä. Jälkistrukturalistin ja -marxilaisen Professori Ernesto Laclaun ja hänen kollegojensa ohjauksessa Palonen perehtyi hegemonian ja radikaalin demokratian teoriaan. Maisterintutkinto syntyi Lontoon pormestarin Ken Livingstonen politiikasta Trafalgar Squarella - ja väitöskirja Unkarin nykypoliitikan suurimmasta ongelmasta, poliittisen kentän kahtiajaosta.

Palonen työskentelee tällä hetkellä vierailevana tutkijana Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumissa Suomen Akatemian projektissa, jota johtaa Jyväskylän valtio-opin laitoksella Heino Nyyssönen. Projektissa tutkitaan vuoden 1900 jälkeistä kansanrakennusta ja "toiseutta" Suomessa ja Unkarissa. Ideologia- ja diskurssianalyysiä Palonen opettaa Helsingin yliopiston valtio-opin laitoksella ja Jyväskylän yliopistossa. Eurooppalaisuuden, kansallisuuden ja paikallisuuden lisäksi Palosta kiinnostavat myös rakennetun ympäriston politiikat, joita hän myös opettaa kulttuuripolitiikan maisterintutkinto-ohjelmassa Jyväskylässä.

- Nämä kaikki liittyvät rauhanpolitiikkaan. Se ei ole pelkkää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, vaikka Ydin-lehdessä nämä teemat jatkossakin nousevat keskeisinä esille.

Lehden numero:

Aiheet:

Uusimmat jutut samasta aiheesta

Nähdään 2020 »

Pax ei ilmesty vuonna 2019.

1963 – Suomi murroksen keskellä »

Suomen suurin ikäluokka on Sadankomitean ikätovereita. Millaiseen Suomeen Sadankomitea ja muut 1963 syntyneet tulivat?

Sadankomitean linja »

Sadankomitean ensimmäinen sihteeri, entinen puheenjohtaja ja pitkäaikainen aktiivi Pekka Peltola muisteli menneitä Pax-lehden pyynnöstä juhlavuoden kunniaksi.