Myös Suomen Punainen Risti vastustaa rypälepommeja

Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja Kalevi Kivistö esitti järjestön kannan puhuessaan 28.11.07 Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisessä konferenssissa Genevessä.

Suomen Punainen Risti vaatii hallituksia etsimään pikaisesti ratkaisuja, joilla rajoitetaan rypälepommien käyttöä ja valmistusta. Järjestön kanta perustuu sekä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden säädöksiin että Punaisen Ristin omiin kokemuksiin.

Geneven sopimukset ovat alusta alkaen edellyttäneet siviilien suojelua konflikteissa ja vaatineet selkeän eron tekemistä siviilien ja sotilaiden välillä.

Punaisen Ristin kansainvälisessä konferenssissa hyväksyttiin päätöslauselma, joka jälleen vahvistaa Geneven sopimusten sisällön ja myös vaatii sellaisten aseiden kieltämistä, jotka eivät tee eroa siviilien ja sotilaiden välillä. Lisäksi hallituksia vaadittiin etsimään ratkaisua rypäleaseiden aiheuttaman epäinhimillisen kärsimyksen lopettamiseksi.

Suomen Punainen Risti on huolissaan myös siitä, että räjähtämättömät rypäleammukset silpovat pelloilla työskenteleviä maanviljelijöitä, maastossa leikkiviä lapsia, vaarantavat humanitaarisen avustustyön ja rauhanturvaajien toiminnan. Ne vaikeuttavat merkittävästi konfliktin jälkeistä jälleenrakennustyötä ja paluuta normaaliin elämään. Rypälepommit eivät erottele siviiliväestöä sotilaista. Suurin osa rypälepommien uhreista on siviilejä ja lapsia. Räjähtämättöminä maastoon jääneet rypälepommien sirotteet saastuttavat alueen vuosiksi eteenpäin, vaikka itse konflikti olisi jo ratkaistu ja taistelut tauonneet.

Puheenjohtaja Kivistö toivoo hallitusten etsivän pitkäaikaista ratkaisua rypäleaseiden suhteen. Vaikka aseet saataisiin toimimaan täsmällisemmin ja vaikka mukaan saataisiin uutta tekniikkaa, se ei voi olla ongelman ainoa ratkaisu. Kestävä ratkaisu löytyy kansainvälisen Punaisen Ristinkin esittämästä rypäleaseiden käytön rajoittamisesta, Kivistö sanoo.

Genevessä pidetty kokous on Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liikkeen ylin päättävä elin, joka kokoontuu joka neljäs vuosi. Kokoukseen osallistuvat Geneven sopimusten allekirjoittajavaltiot, joita on 194 ja lisäksi 186 Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansallista yhdistystä yhdessä kansainvälisen Punaisen Ristin komitean ja liiton kanssa.

Lehden numero:

Aiheet:

Uusimmat jutut samasta aiheesta

Yhdysvaltain asebudjetti nousee »

Trumpin hallinto hakee puolustusbudjettiin 54 miljardin dollarin korotusta vuodelle 2018. Samaan aikaan muun muassa ympäristöstä, koulutuksesta ja kehitysyhteistyövaroista leikataan.

Ei Euroopan unionin rahaa aseteollisuudelle »

Rauhanjärjestöt ovat mukana aseteollisuuden julkisen tuen vastaisessa kampanjassa kirjoittaa Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen.

Maailman sotilasmenot kasvussa »

Maailman sotilasmenot ovat olleet laskusuunnassa, mutta nyt ne ovat jälleen lähteneet kasvuun. Vuonna 2015 maailmassa käytettiin noin 1700 miljardia dollaria sotilasmenoihin. Rauhanjärjestöt kritisoivat menojen kohdistamista ihmisten sijaan aseisiin.