Kolumni: Turpo -selontekoon pitää vaikuttaa heti

Kirjoittaja:

Hallitus valmistautuu antamaan eduskunnalle selonteon, joka linjaa ainakin tämän hallituskauden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan suuret linjat. Ainakin sen pitäisi tehdä niin. Puolustuvoimien puolelta toiveita on esitetty muun muassa amiraali Kaskealan suulla, että selonteolta odotetaan selkeitä linjauksia puolustuksen suhteen ainakin vuoteen 2020 asti.

Viime hallituskauden loppumetreillä toteutettiin ennätysmäärä lakiuudistuspaketteja, joita ei esimerkiksi hallitusohjelmassa oltu millään lailla ennakoitu. Lakeja puolustusvoimista, asevelvollisuudesta, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta ja lopulta myös siviliipalveluksesta uudistettiin.

Samaan aikaan, kun alivaltiosihteeri Esko Hamilon johdolla virkamiestyöryhmä on istunut kirjoittamassa tekstiä, myös eduskunnan oma turvallisuuspoliittinen seurantaryhmä on tehnyt arviotaan turvallisuuspolitiikan tilasta ja näkymistä. Siinä missä hallitusryhmän arvellaan saavan tuotoksensa julkiseen jakoon ehkä vasta syksyksi, eduskuntaryhmällä on tavoitteena saada omat visionsa ulos jo kevään aikana. Varsinaisesti odotetaan, että selonteko on vasta syksyllä eduskuntakäsittelyssä.

Odotettavissa on hieman edellistä selontekoa tiiviimpi kokonaisuus, jonka alkuosassa kuvataan entiseen tapaan toimintaympäristössä tapahtuneita asioita. Toisessa osiossa odotetaan linjattavan lähinnä puolustupolitiikan puolella tavoitteita siitä, miten turvallisuuspolitiikan uhkiin vastataan. Tiedossa on, että puolustusvoimat toivoisivat itselleen budjettiin lisää rahaa. Sen sijaan Nato- haaveilijoiden tuskin kannattaa odottaa uusia linjauksia sotilasliittoon liittymisen suhteen. Hämärän peitossa on se, miten esimerkiksi kysymys rypäleasekieltoon liittymisestä tullaan käsittelemään. Samaten rauhanliike luultavasti jää turhaan odottamaan avausta asevelvollisuusjärjestelmän uudistamisesta ja järkeistämisestä.

Ryhmä rauhan- ja kehitysjärjestöjä toimitti huhtikuussa oman kannanottopaperinsa Hamilon ryhmälle toivoen johdonmukaisuutta Suomen globaalisten tavoitteiden ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimien välillä. Kannanotossa nostettiin esille muun muassa siviilikriisinhallinnan ja aseistariisunnan edistämisen tärkeys sekä asekaupan ja varustelumäärärahojen ongelmallisuus. Rauhanjärjestöt valmistelevat kevääksi ja syksyksi tilaisuuksia, joissa selonteon teemoista keskustellaan ja joiden kautta pyritään antamaan eväitä eduskuntakäsittelyyn.

Lehden numero: