Vankila on kylmä kylpy ihmisoikeuksille

/

26. elokuuta 2008 oli muille tavallinen tiistai, mutta totaalikieltäytyjä Michael Laakasuolle päivä on merkittävä. Kyseessä oli hänen viimeinen päivänsä 197 päivän ehdottomasta vankeusrangaistuksesta. Tuomionsa viimeiset kolme kuukautta hän vietti Aseistakieltäytyjäliitossa työharjoittelussa.

Teksti ja kuva: Topi Kanniainen


Laakasuon tie vankilaan ei ollut helppo. Vuonna 2000 kutsuntalautakunta määräsi Laakasuon Porin prikaatiin. Kutsuntatilaisuus herätti hänessä ajatuksia, jotka kypsyivät kolmannen vuoden aikana. Päätettyään käydä lukiota vielä neljännen vuoden hän lykkäsi armeijaan menoa vuodella.
”Kutsunnoissa meille näytettiin Intti on jees! -video, joka oli todella läpinäkyvää propagandaa. Siinä nuoret urokset möyrivät keskenään mullassa, sitten he kääntyvät kameraan päin ja huutavat yhtäaikaa, että 'intti on tosi jees!' Aloin miettiä, mitä järkeä koko systeemissä on.”
Lukion jälkeen Laakasuota kutsuivat pääsykokeet ja jatko-opinnot Turun ja Kuopion yliopistoissa, joissa hän opiskeli uskontotiedettä ja sosiaalipsykologiaa. Palvelukseen astuminen lykkääntyi elämäntilanteen vuoksi.
”Vuonna 2002 ilmoitin meneväni siviilipalvelukseen, mutta tiesin, etten tulisi koskaan astumaan sinne.”
”Ystävänpäivänä 2007 lähetin Lapinjärven koulutuskeskukseen kirjeen, jossa haukuin koko systeemin pystyyn. Kirjoitin kirjeeseen, että mikäli minusta tehdään rikosilmoitus, on Lapinjärven koulutuskeskus yhtä syyllinen ihmisoikeusrikoksiin kuin he, jotka vetävät liipaisimesta. Tuolloin siviilipalvelus kesti vielä 13 kuukautta.”
Mutta ei se vankilaan pääseminen niin helppoa ollut. Laakasuon asia käsiteltiin 11. syyskuuta 2007 Loviisan käräjäoikeudessa, joka tuomitsi hänet 197 päivän ehdottomaan vankeuteen.
”Käräjäoikeudella on mahdollisuus tuomita totaalikieltäytymisestä vain neljäksi kuukaudeksi vankilaan, mutta tätä ei koskaan tehdä,” Laakasuo ihmettelee.
Hän joutui 11. helmikuuta 2008
”Jouduin 11.2.2008 Kuopion vankilaan. Aluksi minut riisuttiin alasti ja minulle tehtiin perusteellinen ruumiintarkastus. Jotenkin koko homma oli todella nöyryyttävää alusta asti.”
Vartijat sijoittivat Laakasuon aluksi ”matkaselliin”, jonka lattialla oli lasinsiruja ja hiekkaa.

Vartijoita piti pelätä

Pian Laakasuo huomasi, että vartijoita täytyi pelätä paljon vankeja enemmän.
”Heillä oli valta tehdä mitä vain ja heitä oli lähes mahdoton saattaa vastuuseen. Kerran minulta otettiin virtsanäytettä. Sanoin haluavani nähdä, että kuppini on puhdas. Vartija rupesi huutamaan minulle, että joudun suljettuun vankilaan, jos meno ei muutu.”
Mielivaltaisen uhkailun lisäksi vankila asetti myös Laakasuon terveyden vaakalaudalle. Hän ei syö mitään eläinperäistä, joten hän tarvitsee joko monipuolisen ruuan tai ravintolisiä. Vankeinhoitolaitos sallii vangeille ravintolisät, mikäli vanki ne kustantaa. Kuopion vankilassa vartijat antoivat Laakasuon nauttia ravintolisiään kaksi päivää, kunnes vartija ilmoitti yhtäkkiä, ettei hän enää saakaan ottaa niitä.
”Tälle ei annettu mitään lääketieteellisiä perusteita. Sanoivat vain, että minun on opittava syömään terveellisemmin. Miten minä ilman rahaa syön terveellisemmin, kun ei vankila kustanna esimerkiksi vuokraa vankeusajalta?”
Helsingin Seutulan vankilassa vegaaniruokavalio tarkoitti riisiä ja pakastevihannespussia. Välillä tarjolla oli pelkkää palsternakkapihviä ja perunaa.
”Ei siitä ihminen saa tarvitsemiaan ravinteita. Sanoin heille, että alan tehdä itse omat ruokani.”
Osa vartijoista koki elämäntehtäväkseen kurin opettamisen totaalikieltäytyjälle.
”Eräänä iltana opintojeni jälkeen vartija tuli tarkastamaan selliäni. Olin aamulla pedannut vuoteeni aivan kuten vuode pedataan, mutta vartija alkoi valittaa, ettei noin voi vuodetta pedata. Hän ihmetteli, eikö äitini opettanut minua petaamaan vuodetta ja alkoi neuvoa kädestä pitäen.”
Vankilan vaikutus terveyteen ei jäänyt vain fyysiseksi.
”Vankilassa mielenterveyden kasassa pitämisestä tulee kokopäiväistä. Koko ajan pitää miettiä, miksi nyt masentaa ja mikä nyt harmittaa. Ymmärsin, että jatkuva epäilyksen alaisena oleminen asioista, joita ei ole tehnyt, rasittaa psyykettäni todella paljon.”
Laakasuon tavaroita ja huonetta syynättiin jatkuvasti. Öisin vartijat kävivät tarkistamassa, että vangit ovat paikalla.
Seutulan vankilassa Laakasuota epäiltiin huumekaupasta.
”Minkäänlaisia perusteita epäilylle ei minulle koskaan kerrottu. Käteni väännettiin ja hiukseni pengottiin läpikotaisin. Ihmettelen edelleen, mitä järkeä koko touhussa oli. Välillä tuntui, että yhteiskunta yrittää oikein pakolla syrjäyttää.”
”Ihmisoikeusrikoksia tehdään vankiloissa. Se, että suurin osa eduskunnasta jää kiinni lahjusskandaalista ei ole rikos siksi, että siitä ei ole määrätty minkäänlaista rangaistusta. Niillä ihmisillä, joilla menee huonosti, ei ole mahdollisuutta päästä kuin koira veräjästä,” Laakasuo pohdiskelee.

Vankilan jälkeen

Miltä viimeinen päivä vankeudessa tuntuu?
”Tunnen itseni tyhjäksi, hölmöksi, turhautuneeksi ja hämmentyneeksi. En oikein tiedä, miksi minun pitäisi olla tällaisen kokemuksen jälkeen yhteiskunnalle hyödyksi... Jotenkin olemiselle on vaikea löytää mitään järkeä.”
Tuomion päätyttyä Laakasuon suunnitelmissa on lähteä reilaamaan, muuttaa yhteen tyttöystävänsä kanssa ja tehdä kaikkea, sitä mitä hän ei voinut vankilassa tehdä. Näitä ovat esimerkiksi kävelylenkit ystävien tapaaminen.
”Maailma ei enää näytä ihan samalta.” Laakasuo toteaa.
Soitin Laakasuolle keskiviikkona, hänen ensimmäisenä päivänä vapaudessa. Mies oli päässyt vankilasta kaksi tuntia ennen soittoani.
”[Vapaana oleminen] Outoa, todella outoa. Ei ole kiire mihinkään... Eikä tarvitse esittää tekevänsä mitään, mitä ei oikeasti tee.”

Lehden numero:

Uusimmat jutut samasta aiheesta

Aseistakieltäytymisuutisia »

Korkeimmalta oikeudelta ei valituslupaa – aiemmin vapautettu totaalikieltäytyjä jää tuomitsematta

David McReynolds 1929-2018 »

Elokuussa menehtynyt David McReynolds oli yksi War Resisters´ Internationalin tunnetuimmista aktivisteista ja kahdesti ehdolla Yhdysvaltain presidentiksi.

Eduskunta on saamassa tukun ongelmallisia lakiesityksiä »

Nykyisen eduskunnan viimeinen syysistuntokausi on työntäyteinen. Suurin urakka on eittämättä Sote, mutta käsittelyssä on useita lakeja, joihin Rauhanliitto ja Sadankomitea ovat koettaneet vaikuttaa.