Obaman hallinto valmistautuu vuoden 2010 ydinsulkusopimuksen tarkastelukonferenssiin

Kirjoittaja:

 

/

Obaman hallinnon ydinsulkupolitiikan korkein virkamies vaatii kovempia rangaistuksia ydinsulkusopimuksen rikkomisesta.

Obaman hallinnon ydinsulkupolitiikan kesäkuussa nimitetty korkein virkamies, suurlähettiläs Susan F. Burk, piti ensimmäisen julkisen puheensa elokuussa, Geneva Centre of Security Policyn tilaisuudessa. Hän korosti puheessaan ydinaseettomien valtioiden merkitystä ydinsulkusopimukselle sekä vaati kovempia rangaistuksia sopimuksen rikkomisesta.

Burk kuvasi ydinsulkusopimuksen kolmea pilaria, eli leviämisen estämistä, aseriisuntaa ja yhteistyötä ydinvoiman siviilikäytön alalla, toisistaan riippuvaisiksi. Lisäksi hän totesi Yhdysvaltain hakevan toukokuun 2010 tarkastelukonferenssissa edistymistä kaikkien pilarien osalta ilman ennakkoehtoja.

Suurlähettiläs Burk korosti ei-ydinasevaltioiden merkityksestä sopimukselle. ”Kaikkien jäsenvaltioiden ponnistelut ovat tarpeen, jotta prosessissa päästään eteenpäin.” Muistutus suunnattu lienee osaltaan niille kehitysmaille, jotka kokevat ydinsulkusopimuksen rajoitteena omalle ydinpolttoainetuotannolle. Kannustusta kaivannevat myös Japani, Etelä-Korea, Taiwan ja Australia, jotka ovat huolissaan turvatakuidensa heikkenemisestä Yhdysvaltain ydinasearsenaalin vähentyessä.

 

Väisti kysymyksen: kuinka kaikki ydinasevaltiot mukaan sopimukseen?

Burk kieltäytyi ottamasta kantaa yleisökysymykseen siitä, mitä Yhdysvallat aikoo tehdä kannustaakseen kaikkia ydinasevaltioita, Israel mukaan lukien, liittymään ydinsulkusopimukseen. Suurlähettiläs totesi vain, että Yhdysvallat kannattaa sopimuksen mahdollisimman laajaa jäsenyyttä, mutta pitää samalla tärkeänä vapaaehtoisuuden periaatetta. ”Valtiot liittyvät jäseniksi oman harkintansa pohjalta, mikäli kokevat hyödyn riittäväksi.”

Burkin mukaan käynnissä olevat tarkastelukonferenssin valmistelukokoukset antavat aihetta optimismiin. ”Keskusteluissa on aiempaa energisempi sävy (toim. huom. Burk oli jäsenenä jo vuoden 1995 tarkastelukonferenssin USA:n delegaatiossa) ja poliittinen tahto tuntuu löytyneen. Neuvotteluissa on uudenlaista kompromissihenkeä”, Burk totesi.

Burkin nosti esiin reunaehtoja neuvottelujen onnistumiselle. ”Sopimuksiin eteneminen vaatii erityistä paneutumista alueellisten konfliktien ratkaisuihin. Ilman strategista vakautta on mahdotonta löytää kompromisseihin tarvittavaa luottamusta.” Ydinsulun tehostaminen ei saisi myöskään johtaa uusien asetyyppien käyttöönottoon.

 

Burk: ydinsulkusopimuksen rikkomisesta kovemmat rangaistukset

Burk valitti ydinsulkusopimuksen hampaattomuutta sopimusrikkomusten osalta ja vaati sopimuksen rikkomisesta kovempia rangaistuksia. Yritykset saada Iran ja Pohjois-Korea noudattamaan sopimuksen säädöksiä ovat epäonnistuneet, vaikka sopimusrikkomukset on vahvistettu kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n toimesta. Samoin Syyrian salainen ydinreaktoriprojektori paljasti valvontamekanismin riittämättömyyden. Burk pitää tärkeänä IAEA:n lisäprotokollaa, jolla pyritään valvomaan sekä ilmoitettuja että ilmoittamattomia ydinmateriaalivarastoja, vaikka rikkomussanktiot ovatkin vielä riittämättömät.

 

Ydinenergia on valvonnan harmaa alue

Suurlähettilään puhe kirvoitti runsaasti kommentteja. Kysymykset keskittyivät ydinteknologian harmaaseen alueeseen ja siihen, kuinka kansainväliset valvonta- ja sanktiomekanismit saataisiin ulotettua tuolle kentälle. Burk totesi, että ydinvoiman uudelleen tuleminen energiatuotannossa ja muilla sektoreilla on lisännyt riskiä ydinaseiden joutumisesta vääriin käsiin.

Burkea muistutettiin siitä, että lähes kaikki nykyiset ydinasevaltiot ovat valmistaneet ensimmäiset aseensa siviiliydinvoimaohjelman suojissa. Burk väläytti rauhanomaisen ydinteknologian leviämisen turvallisuutta nykyistä tarkemmin säätelevän neljännen pilarin lisäämistä ydinsulkusopimukseen. Obaman hallinnossa ei kuitenkaan ole tällä hetkellä valmisteilla mitään konkreettista, uutta ehdotusta. Yhdysvallat keskittyy ydinasekelpoisen materiaalin tuotantokieltosopimuksen (FMCT) laatimiseen ja mahdollisimman laajaan toimeenpanoon.

Burk otti puheessaan myönteisen kannan Kiinan ja Venäjän ehdotuksiin kansainvälisestä ydinpolttoaineen tuotantomekanismista. ”Siviiliydinvoiman käyttö kaipaa uusia puitteita, esimerkiksi ydinpolttoainepankin, jotta ydinvoimaa käyttävien maiden ei tarvitse kehittää omaa tuotantokapasiteettia. Päämäärä olisi rohkaista maita ydinenergian käyttöön lisäämättä ei-rauhanomaisen teknologian leviämisriskejä.”

/

Burk muistutti, että ydinvoiman uusi tuleminen lisää riskiä ydinaseiden joutumisesta vääriin käsiin.

Lehden numero: