- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Göran von Bonsdorff on kuollut
Rauhanliikkeen veteraani, Rauhanliiton kunniapuheenjohtaja ja kansainvälisen politiikan professori emeritus Göran von Bonsdorff kuoli 91-vuotiaana Helsingissä 18.10.2009.
Von Bonsdorff toimi Rauhanliiton puheenjohtajana kahteen otteeseen. Korkeasta iästään huolimatta hän oli aktiivinen loppuun asti. Hänen kuolemaansa seuranneella viikolla hänen oli tarkoitus osallistua Fredsposten-lehden toimituskunnan kokoukseen. Viime kesänä hän järjesti ja isännöi Itämeriseminaarin Turun Brinkhallissa. Rauhanliittolaiset muistavat väsymättömän, temperamanttisen ja kiivaan rauhan puolestapuhujan, jolla aina oli myös hauska tarina takataskussa.
Göran oli aktiivinen yhteiskunnallinen debatoija. Hufvudstadsbladetin lukijat olivat tottuneita lukemaan säännöllisesti hänen kannanottojaan ja puheenvuorojaan maailman tilasta sekä rauhantyön ja rauhan välttämättömyydestä.
Göran oli Rauhanliitossa aktivisti, mutta sodan jälkeiselle yliopiston käyneelle sukupolville hän oli professori, opettaja ja mentori. Hän oli Helsingin yliopiston ensimmäinen kansainvälisen politiikan professori. Monet nyky-Suomen poliittisista ja akateemisista vaikuttajista ovat olleet hänen oppilainaan. Göran edusti liberaalia, suvaitsevaa, modernia kansainvälisyyttä aikana, jolloin Suomi oli vielä varsin suljettu ja akateeminen maailma oli varsin konservatiivinen ajatusmaailmaltaan.
Göran julkaisi monta kirjaa useilla eri kielillä elämänsä aikana. Kaikki käsittelivät tavalla tai toisella rauhantyötä ja kansainvälisiä suhteita. Göran muistutti aina puheenvuoroissaan, että esimerkiksi Pohjoismaat pystyivät luomaan sotaisasta historiasta huolimatta yhteisen keskinäisen ”turvallisuusyhteisön” – siis alueen, jossa maat eivät uhkaa toisiaan vaan toimivat tiiviissä yhteistyössä. Näin Göran näki myös EU:n toimivan. Göran uskoi vahvasti, että talouden globalisaatio teki maailman ongelmista yhteisiä. Lisäksi hän uskoi, että globalisaatio vie myös kohti globaalia ongelmanratkaisua. Hän uskoi, että voimme luoda yhteisiä globaaleja eettisiä pelisääntöjä.
Viimeisessä Paxin haastattelussa Göran varoitti Nato- kiihkoilijoita, ettei ”Nato-jäsenyys olisi Suomen etu”. Lisäksi hän muistutti, että ”meillä on oltava hyvät yhteistyösuhteet kaikkiin maihin – varsinkin naapurivaltioihin. NATO-jäsenyys edistäisi tätä.”
Rauhanliittolaiset jäävät kaipaamaan suurta rauhanmiestä ja verratonta tukijaa. Mutta ehkä ennen kaikkea hauskaa seuramiestä, jolla oli suuri sydän. Göran toimi aktiivisesti myös Rauhanliiton kansainvälinessä kattojärjestössä International Peace Bureaussa. Järjestö lähetti oman osanottonsa perheelle sekä Suomen aktiiveille. Göran oli aidosti kansainvälinen ennenkuin se oli lainkaan muotia.
Lehden numero:
Banners
