- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
”Karzai on haalinut hallintoonsa pahimmista pahimmat”
Amnestyn kenttätutkija moittii kovin sanoin presidentti Hamid Karzaita. Hänen mielestään lupaukset ihmisoikeuksista ja naisten oikeuksien parantamisesta ovat jääneet tyhjiksi. Hän pelkää kriisin olevan vasta tulossa.
Monet ihmiset näkevät Afganistanin konfliktin jälkeisenä maana, vaikka oikeasti maassa vallitsee edelleen konflikti. Maassa on paljon ihmisoikeusloukkauksia ja Taleban käyttää jatkuvasti ihmiskilpiä. ”Muun muassa sodan oikeussääntöjä vastaan tehdään paljon rikkomuksia. Ei sillä ole väliä minkä termin alle ne laitetaan”, Amnestyn kenttätutkija Horia Mosadiq sanoo.
Presidentin luotto kortilla
Afganistanin presidentti Hamid Karzain valinta toiselle kaudelle muuttui kansainväliselle yhteisölle noloksi näytelmäksi. Vaaleja leimasivat korruptio- ja vaalivilppiepäilyt. Karzain vastaehdokas Abdullah Abdullah jätti toisen kierroksen väliin, sillä hänen uskonsa toisen kierroksen oikeudenmukaisuuteen ei riittänyt. Myös Taleban häiritsi vaaleja iskemällä äänestyspaikoille.
”Afganistanilaisten odotukset olivat todella korkealla Karzain tullessa valituksi edellisissä vaaleissa. Viimeisen neljän vuoden aikana hän on valinnut hallintoonsa pahimmista pahimmat. Valtaa käyttävät niin korruptoituneet virkamiehet kuin ihmisoikeusrikkojatkin”, Mosadiq kertoo.
Karzain ensimmäisen kauden hallituksessa on 26 ministeriä. Heistä vain yksi on nainen. Hän kantaa naisasiaministerin salkkua. Lisäksi Karzain hallinnossa on kaksi naista varaministereinä. Vuosina 2002-2005 Karzain johtamassa väliaikaishallinnossa oli neljästä viiteen naisministeriä ja 8-12 naista varaministerinä.
”Karzain kriisi on vasta tulossa”
EU:n vaalitarkkailijoiden johtaja Philippe Morillon arvioi uutistoimisto Reutersille, että jopa kolmasosa Afganistanin presidentille Hamid Karzaille presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella annetuista äänistä voi olla väärennettyjä.
Mosadiq kuittaa YK:n ja EU:n reaktiot Karzain vaalivoitosta viileällä naurulla. ”EU ja YK onnittelivat Karzaita hänen vaalivoitostaan! Ei se ollut kattava äänestys. Useat ihmiset eivät voineet äänestää. Varsinkin naisilla oli vaikeuksia äänestää monissa osissa maita Talebanien vuoksi.”
”Karzain hallinnon kriisi on vasta tulossa. Abdullah Abdullah kutsuu Karzaita laittomaksi presidentiksi. Ihmiset eivät luota Karzaihin korruption takia, joten Karzain asemat itsensä legitimoimiseen ovat vaikeat”, Mosadiq sanoo.
Mosadiqin mukaan Karzailla on vain yksi ässä hihassaan: ”Hän ei ole sotkenut käsiään vereen sisällissodassa tai muissakaan Afganistanin konflikteissa.”
Hän ei usko sen riittävän siihen, että Karzai pysyisi virassaan koko kautensa loppuun asti.
Kiistelty avioliittolaki kuohuttaa
Ihmisoikeustutkijan turhautuneisuutta lisää syksyllä hyväksytty vaimon oikeuksia heikentävä avioliittolaki. Laki antaa aviomiehelle muun muassa mahdollisuuden kieltää vaimolta ruuan kaltaisia perustarpeita, mikäli vaimo ei täytä aviomiehensä seksuaalisia haluja. Laki myös kieltää naisilta oikeuden huoltajuuteen.
Ihmisten marssittua kaduille Karzai vetosi tietämättömyyteensä lain yksityiskohdista. Lakialoitteen tehnyt shiiavirkailija totesi Journeyman Picturesin reportaasissa, että lakiehdotus oli käynyt Karzain pöydällä useampaan otteeseen. Tällä hetkellä Karzain hallinto korjailee lakia.
”Laki aiheuttaa laajaa vastusta myös shiiojen keskuudessa”, Mosadiq kertoo.
Pian kohun jälkeen Karzain hallinto alkoi rauhoittella oikeuksiensa puolesta marssineita afgaaneja esittämällä perheväkivallan kieltävää lakia. Laki antaisi afgaaninaisille mahdollisuuden haastaa väkivaltaisen aviomiehen oikeuteen.
”Afganistanissa perheväkivalta on aina käsitetty ihmisten yksityisasiaksi. Nyt näitä tapauksia raportoidaan enemmän ja vihdoin tapauksia aletaan ottaa käsittelyyn.”
Vaikea rauhanprosessi
”Talebanit eivät halua käydä minkäänlaisia neuvotteluja hallinnon kanssa, he haluavat tiukan shariaan perustuvan oikeusjärjestelmän, eivätkä he hyväksy minkään näköistä kansainvälisten järjestöjen läsnäoloa. Ei heidän kanssaan voi neuvotella”, Mosadiq kuittaa toiveet kaikkien osapuolien saamisesta samaan neuvottelupöytään.
Mosadiq ihmettelee maailmalla käytettyä retoriikkaa maltillisista talebaneista. ”Mitä ne maltilliset talebanit oikein ovat? Ei heitä ole olemassa.”