- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Landmine Monitor julkistettiin – miinojen käyttö leimaa maita
Landmine Monitor on vuosittain julkaistava raportti, joka valvoo henkilömiinat kieltävän Ottawan sopimuksen toteutumista.
Viime vuonna vain Burman ja Venäjän uskotaan käyttäneen henkilömiinoja. Määrä on laskenut rajusti vuosikymmenen takaisesta viidestätoista maasta, ICBL:n vuosittain julkistama Landmine Monitor paljastaa.
Viime vuonna raportoitiin 5197 henkilömiinakuolemaa. ICBL arvelee todellisen luvun olevan korkeampi, sillä tilastointi on useissa maissa leväperäistä.
”Henkilömiinojen käyttöä pidetään maailmanlaajuisesti hyväksymättömänä – myös Ottawan sopimuksen ulkopuolelle jääneissä maissa”, Landmine Monitorin toimittaja Steve Goose sanoo.
39 maata ei ole liittynyt sopimukseen, näiden joukossa ovat muun muassa Kiina, Intia, Pakistan, Venäjä sekä Yhdysvallat.
Kumpikaan henkilömiinoja käyttäneistä maista ei ole sopimuksen osapuoli. Venäjän ja Burman lisäksi seitsemän valtioiden ulkopuolista ryhmää, jollaisiksi lasketaan esimerkiksi erilaiset sissiliikkeet, käytti henkilömiinoja.
Henkilömiinat vaikeuttavat siviilien elämää monissa maissa.
Myös länsimaat lepsuilevat velvoitteissaan
Viidelletoista maalle on myönnetty kymmenen vuoden jatkoaika henkilömiinojen saastuttamien maidensa raivaamiseen. Esimerkiksi Iso-Britannia ja Venezuela eivät saavuttaneet alkuperäistä määräaikaansa.
”Tulevana vuosikymmenenä useampien maiden on pysyttävä sitoumuksissaan raivata henkilömiinojen saastuttamia maa-alueita sekä kouluttaa henkilömiinoista kärsivien yhteisöjen asukkaita henkilömiinojen vaaroista. Tätä on puolustettava, jotta enempää ihmisiä ei kuolisi näiden epätarkkojen aseiden vuoksi”, Landmine Monitorin ohjelmajohtaja Jacqueline Hansen sanoo.
Sopimukseen liittyneet maat ovat tuhonneet 44 miljoonaa varastoitua henkilömiinaa. Etiopia, Indonesia ja Kuwait tuhosivat kaikki henkilömiinansa vuosien 2008-2009 välisenä aikana. Sen sijaan Valkovenäjä, Kreikka ja Turkki laiminlöivät määräaikansa.
Suomi yhä ulkona
Suomi on edelleen ainut sopimuksen ulkopuolelle jäänyt Euroopan unionin jäsenmaa. Alun perin Suomen piti liittyä sopimukseen vuonna 2006, mutta maa lykkäsi päätöstään vuoteen 2012. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että maa tuhoaisi henkilömiinansa vuoteen 2016 mennessä.
Suomi toimii aktiivisena miinanraivaajana maailmalla ja on lopettanut henkilömiinojen valmistamisen ja viennin.
Lehden numero:
Aiheet:
Banners
