Hyviä ja huonoja uutisia matkailijalle

Kirjoittaja:

 

/

Miten meidän tulisi matkustaa ja millaisia turisteja olla? Kaksi erilaista matkailukirjaa antaa neuvoja vastuulliseen matkantekoon.

Tämän jutun tarkoitus ei ole pilata kesälomareissuasi kolkuttavalla omallatunnolla. Kaikkein vähiten tavoitteena on taivutella sinut jättämään hartaasti odottamasi matka väliin. Matkustaminen ei nimittäin sinänsä ole pahasta – ainakaan jos Heidi Kalmarin ja Kati Kelolan toimittamaa Vastuullisen matkailija käsikirjaa on uskominen. Sen sijaan, jos kesän kynnyksellä lukaisee Jennie Dielemansin teoksen Tervetuloa paratiisiin – raportti turismiteollisuudesta, jäänee reissu tekemättä. Toisiaan täydentävinä molemmat kirjat kannattaa kuitenkin lukea.

Vastuullisen matkailijan käsikirja on kauttaaltaan positiivinen opaskirja eettiseen matkailuun. Käsikirjan ovat koonneet matkailulehti Mondon toimittajat Heidi Kalmari ja Kati Kelola. Heidän lisäkseen matkavinkkejä ja -kokemuksia jakavat monet muut asiantuntijat kuten ahkerasta junamatkustamisesta tunnettu kansanedustaja Oras Tynkkynen ja matkailumaantieteen professori Jarkko Saarinen. Käsikirja antaa pintapuolisen, mutta kattavan kuvan matkailuun liittyvistä ongelmista. Samalla se esittelee ongelmiin ratkaisuja. Tekijät eivät saarnaa tai syytä vaan neuvovat.

Dielemansin raporttia ei sen sijaan voi positiivisuudella mainostaa. Ruotsalainen kirjailija ja toimittaja matkusti valokuvaaja Shahab Salehin kanssa vuosina 2005–2008 Thaimaassa, Grand Canarialla, Dominikaanisessa tasavallassa, Vietnamissa ja Meksikossa ja kokosi kokemuksensa sekä lukuisat haastattelut kirjaksi. Raportti on karua joskin epäilemättä realistista luettavaa.

Kunnioita matkakohdettasi

Monet kirjojen vinkeistä ovat maalaisjärjellä pääteltävissä, mutta paljon on myös sellaista, jota ei itsekseen tulisi ajatelleeksi. Ainakin Madventuresin parissa kasvaneelle lukijalle kirjoissa on yllättävä viesti. Kulttisarja loi jaottelun paheksuttavien pakettimatkailijoiden ja fiksujen travellereiden välille. Vaikka vastuullisen matkailija käsikirjan mukaan hyvin järjestetty omatoimimatka hyödyttää paikallisia enemmän kuin pakettimatka, kumpikaan kirjoista ei anna turistirysiä välttäville itsenäisille reppureissaajille synninpäästöä. Välillä itsenäiset matkailijat tuntuvat sikailevan jopa pakettimatkailijoita enemmän: Dielemansin kirjassa reppureissaajat metsästävät Vietnamissa opasta, joka veisi heidät retkelle demilitarisoidulle vyöhykkeelle. Siellä turisti voi shoppailla sotamarkkinoilla tai päästä ampumaan rynnäkkökiväärillä.

Travellerikulttuurille ominainen ongelma on koskemattomien paratiisien metsästys. Uusia kohteita etsivät matkailijat ovat juuri niitä, joiden ansiosta alue lopulta raivataan hotelleille ja muokataan länsimaiseen makuun sopivaksi. Pienen edelläkävijöiden joukon matkakohteesta muotoutuu vähitellen massaturismin Mekka ja jännittävästä uudesta kohteesta tulee tylsä. Näin kävi ensin Grand Canarialle ja vasta äskettäin Thaimaalle. Näitä turismin mekanismeja Dielemans kuvaa kirjassaan ansiokkaasti.

Molempien kirjojen keskeinen viesti matkailijalle on, että matkakohdettaan täytyy kunnioittaa. Dielemansin kirjan turistien haastatteluissa paistaa läpi ylimielinen ja omistava asenne. Tämä käy ilmi esimerkiksi naurettavana viimeiseen penniin tinkaamisena; jos on kerran varaa matkustaa, luulisi olevan myös varaa maksaa ainakin suomalaiselle kotimaan hintatasoon nähden edullisia hintoja. Kunnioittamalla kohteen asukkaita, kulttuuria ja luontoa välttää jo monta mokaa.

Jokaisen matkailijan lukemistoa

Dielemansin kirjan parasta antia ovat mielestäni Shahab Salehin kauniit kuvat, jotka kertovat nokkelasti turismin aiheuttamista ongelmista. Kirja voi olla lukukokemuksena ahdistava, mutta parhaimmillaan se synnyttää halun oppia lisää eettisestä matkustamisesta.

Vastuullisen matkailijan käsikirja kannattaa lukea jokaisen, joka suunnittelee joskus matkustavansa johonkin. Selkeän ulkoasun ja sisällysluettelon ansiosta kirjasta löytää vastauksen kysymykseensä hetkessä. Elävien matkakuvausten ansiosta kirja herättää lukijassa pakonomaisen tarpeen lukea vielä yksi sivu. Kun kirjan vihdoin laskee käsistään, voi nukkuessaan nähdä unia vuorigorillaretkestä tai trans-siperian junasta. Ja vaikka matkustaa voikin vastuullisesti, lienevät höyhensaarille tehdyt reissut kaikista eettisimpiä.

Heidi Kalmari ja Kati Kelola: Vastuullisen matkailijan käsikirja. Mondo 2009.

Jennie Dielemans: Tervetuloa paratiisiin. Reportaasi turismiteollisuudesta. Suom. Petri Stenman. Like 2010.

Tietolaatikko: Viisi vinkkiä matkailijalle

  1. Matkusta harvoin ja pitkäksi aikaa kerrallaan. Kiireettömästä matkasta nauttiikin enemmän.
  2. Suosi matkustusvälineenä polkupyörää ja sähköjunaa. Myös bussi ja yksityisauto voittavat ekologisuudessa lentokoneen.
  3. Käyttäydy lomalla yhtä vastuullisesti kuin kotonakin: käytä hotellissa samoja lakanoita ja pyyhettä mahdollisimman pitkään, kierrätä ja suosi eettisesti tuotettuja tavaroita ja palveluita.
  4. Säästä vettä. Esimerkiksi golfkentät ja vesipuistot ovat todellisia vesisyöppöjä.
  5. Anna palautetta epäeettisestä toiminnasta. Jos uhkaat viedä rahasi muualle, syntyy motivaatio parantaa tilannetta.

Vinkit koottu Vastuullisen matkailijan käsikirjan neuvoista.

Lehden numero: