Rauhanjärjestöjen kannanotto aseidenriisuntaviikolla 2010: Ei lisärahaa armeijan asehankintoihin - kyllä arkiturvallisuudelle

Rauhanjärjestöjen mielestä armeijalle ei pidä antaa 144 miljonaa lisää rahaa, vaan veromaksajien rahat pitää sijoittaa arkiturvallisuuteen, kuten vanhuspalveluihin, asunnottomuuden ja työttömyyden hoitoon skeä kouluihin, kirjastoihin ja terveyspaleluihin.

Maailman sotilasmenot olivat Tukholman rauhantukimuslaitoksen SIPRI:n tilastojen mukaan jo 1531 miljardia dollaria vuonna 2009. Tämä tarkoittaa lähes kuuden prosentin kasvua edelliseen vuoteen verrattuna ja 49 prosentin kasvua vuoteen 2000 verrattuna. Samanaikaisesti kansainvälisellä yhteisöllä on vaikeuksia saavuttaa itselleen asettamia vuosituhattavoitteita, kuten kaikkein pahimman köyhyyden ja nälän poistaminen maailmasta.

Rauhanjärjestöjen mielestä kyse on poliittisesta tahdosta ja päätöksistä. Jos valtio on pahasti velkaantunut, ja kaikilla ihmisten arkisturvallisuutta varmistavilla sektoreilla joudutaan säästämään, ei ole oikein tehdä valintoja, jotka korottaa armeijan määrärahoja ja suuntaavat ne aseistukseen, jota emme tarvitse.

Kohtuuton tasokorotus

Käsittelyssä olevassa vuoden 2011 budjetissa armeijallae ollaan myöntämässä 2 858 miljoonaa euroa, mikä on kuusi prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Vertailun vuoksi, sosiaali- ja terveysministeriö on saamassa lisärahaa vain prosentin verran ja se joutunee tämän vuoksi tekemään leikkauksia.

Vielä muutama vuosi sitten puolustusvoimat ilmoitti aseteknologian hankintamenojen nousevan vuosittain viidestä seitsemään prosenttia. Eduskunta lupasi tuolloin kahden prosentin vuosittaisen tasokorotuksen. Tänä vuonna puolustusministeriö on puhunut jo kahdeksan prosentin vuotuisesta kasvusta. Vastaavanlaista tasokorotusta ei ole tehty muilla hallinnonaloilla, kuten esimerkiksi opintotuen tai lapsilisien kohdalla.

Lisäraha ei voi olla automaatio

Kaikkiaan armeija on saamassa asehankintoihin 854 miljoonaa euroa eli 40 miljoonaa nykyistä enemmän. Uusien tilausvaltuuksien osuus kokonaisuumasta on 152 miljoonaa, ja lisäksi tuleville vuosille jää määrärahasitoumuksia 1 660 miljoonan euron arvosta. Pelottava esimerkki siitä, kuinka yhdellä hankintapäätöksellä perustellaan uusia, entistä kalliimpia hankintoja, on taannoinen F-18 Hornet-hävittäjien kauppa. Nyt näitä amerikkalaisia hävittäjiä halutaan päivittää niin sanotulla ilmasta maahan -hyökkäysteknologialla. Se maksaa arvioiden mukaan miljardi euroa. On aivan selvää, kuten alkuperäistenmin Hornet-kauppojen yhteydessä, että kustannukset nousevat matkalla ja todellinen hinta on huomattavasti tätä suurempi, järjestöt huomattavat.

Rauhanjärjestöt vaativat puolustusmäärärahojen tasokorotuksesta luopumista. Ne eivät voi hyväksyä sitä, että luodaan rahastusautomaatti, joka mahdollistaa sen, että aseteknologiakustannusten kasvu katetaan verovaroilla. Järjestöt vaativat, että verovarat käytetään kansalaisten hyvinvointiin ja arkiturvallisuuteen, ei aseisiin.

Kannanoton ovat allekirjoittaneet Rauhanliitto - YK-yhdistys, Rauhanpuolustajat, Rauhankasvatusinistituutti, Kristillinen Rauhanliike, Sadankomitea, Aseistakieltäytyjäliitto, PAND - Taitelijat rauhan puolesta, Lääkärin Sosiaalinen Vastuu, Psykologien Sosiaalinen Vastuu, Tekniikka elämää palvelemaan ja Naiset Rauhan Puolesta -liike

Lehden numero: