- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Amerikkalaistutkija: Ydinpommin modernisointi vaarantaa USA:n ja Venäjän lähentymisen taktisissa aseissa
USA:n päätös uudistaa Eurooppaan sijoittamiensa B61-ydinpommien tekniikkaa tulee vaikeuttamaan USA:n, Naton ja Venäjän keskusteluja taktisista aseista, sanoo amerikkalaisen tiedejärjestön FAS:n tutkija Hans Kristensen. Hän ennakoi, että seurauksena voisi olla vastaavankaltainen ratkaisu myös Venäjällä.
Kristensen on maailman arvostetuimpia ydinaseiden ja niiden käyttöoppien siviiliasiantuntijoita. Hän vetosi toukokuun lopussa asiassa Yhdysvaltain varapresidenttiin Joe Bideniin. Kristensen huomautti että uudistusohjelma voidaan tulkita viestiksi siitä, että ydinaseet ovat sittenkin käyttökelpoisia ja että niitä voidaan tulevaisuudessa käyttää sellaisia kohteita vastaan, joissa nykyiset aseet aiheuttaisivat tarkoituksetonta tuhoa.
Väistyvä puolustusministeri Robert Gates puolusti pommien modernisointiratkaisua senaatin valtiovarainvaliokunnan alajaostossa 15. kesäkuuta, jolloin Kristensenin tutkimus julkaistiin. Gatesin mukaan modernisoinnissa on kyse aseiden luotettavuuden ja käyttöturvallisuuden parantamisesta, ei niiden käytettävyyden lisäämisestä.
Presidentti Obaman hallitus on luvannut 80 miljardia dollaria kymmenen vuoden uudistusohjelmaan ydinaseteollisuudelle. Ohjelma ei sisällä uusien ydinaseiden kehittämistä, vaan se painottaa jopa kymmeniä vuosia vanhojen räjähteiden ja oheislaitteiden pitämistä toimintakykyisinä. Rahoituslupausta pidetään kuitenkin yleisesti lunnasrahana, jolla teollisuus ja START-sopimusta vastustaneet republikaanit saatiin tukemaan sopimuksen ratifiointia.
Kristensen väittää, että taktisen B61-lentopommin modernisointi lisää aseen osumatarkkuutta oleellisesti. Uuden B61-12 -version osumatarkkuus (CEP, Circular Error Probability) olisi vain muutamien metrien luokkaa. Euroopan viiteen Nato-maahan sijoitetut B61-pommit ovat pääosin ohjaamattomia B61-4 -versioita, jotka on varustettu jarrulaskuvarjolla. Niiden osumatarkkuus on kiinni pommia kuljettavasta rynnäkköhävittäjästä.
Uudistuksessa kaikki B61-variantit muunnettaisiin uuteen B61-12 -versioon. Kristensen väittää suunnitteluparametrien tarkoittavan, että uudella pienitehoisella 50 kilotonnin aseella kyettäisiin tehtäviin, joihin nykyisin käytetään raskaita strategisia ydinaseita. Tarkempi, sopivan tuhovoimainen ase houkuttelee etsimään uusia käyttökohteita, joihin ydinaseen ei nykyisin katsota soveltuvan.
Hiroshiman tuhonneen pommin voimaksi arvioidaan 13 kilotonnia. B61-pommiperheen uudistamista suunniteltiin jo 2000-luvun alussa esimerkiksi bunkkerien ja maanalaisten tilojen tuhoamiseksi.
Strategisten aseiden START-sopimuksen jälkeen presidentti Obama on varovasti ajanut aseidenriisuntalinjaa, joka lähentäisi USA:ta ja Venäjää taktisissa aseissa. Naton viimesyksyinen huippukokous Lissabonissa sopi sotilasliitolle uuden strategian, joka jätti oven auki neuvotteluratkaisulle. Etenkin Saksa ja kymmenisen muuta Nato-maata pyrkii voimakkaasti eroon USA:n lentoaseen ja niiden omien ilmavoimien käytössä olevista pommeista.
Lue lisää Kristensenin blogista: http://www.fas.org/blog/ssp/2011/06/b61-12.php#more-4592
Lehden numero:
Aiheet:
Uusimmat jutut samasta aiheesta
Banners
