Lukutaito edistää rauhaa Sierra Leonessa

Kirjoittaja:

Lukutaito on muutakin kuin kyky kirjoittaa ja lukea. Suomen Pakolaisavun lukutaitohanke sisällissodasta toipuvassa Sierra Leonessa tähtää käytännön luku- ja kirjoitustaitojen opetuksen lisäksi yhteisöjen voimaantumiseen ja rauhan vahvistamiseen. Lukutaitoryhmissä kylvetään yhteiskuntarauhan siemeniä, yhteisön sisältä käsin.

”Monille jo oman nimen kirjoittaminen oli voimaannuttava kokemus. Sen kautta he kokivat tulevansa näkyväksi omassa yhteisössäänh, kuvaa Suomen Pakolaisavun tiedottaja Mirjami Rustanius sitä muutosta, jonka luku- ja kirjoitustaidon avautuminen oli hänen tapaamiensa sierraleonilaisten elämässä synnyttänyt. Rustanius tutki pro gradu -tutkielmaansa varten sierraleonelaisten aikuisopiskelijoiden kokemuksia Suomen Pakolaisavun lukutaitoryhmissä ja kirjoitti havaintojensa pohjalta kirjan Kirjoittamalla näkyväksi – Lukutaito, naiset ja rauha Sierra Leonessa.

Länsiafrikkalainen Sierra Leone on yksi maailman köyhimmistä valtioista. Sen aikuisväestöstä noin 60 % on luku- ja kirjoitustaidottomia. Vuosina 1991–2002 maassa käytiin verinen sisällissota, jonka myötä jopa puolet maan asukkaista joutui jättämään kotinsa. Konfliktin jälkeen aikuiskoulutukseen panostaminen on jäänyt maassa vähemmälle huomiolle, kun vähäiset koulutusresurssit suunnataan peruskoulutukseen. Lukutaidon avulla voidaan lisätä ennen kaikkea ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa oman yhteisönsä tilanteeseen.

Rustaniuksen mukaan luku- ja kirjoitustaidolla on Sierra Leonessa ollut monia käytännön vaikutuksia ihmisten arkeen. Esimerkiksi veronkannon tai maanomistusasioiden seuranta on tullut ihmisille helpommaksi, kun he ymmärtävät paremmin, mitä allekirjoittavat.
”Monia motivoi osallistumaan ryhmiin se, miten he olivat nähneet ihmisten oppineen käyttämään rahaa. Tällöin esimerkiksi riski tulla huijatuksi kaupankäyntitilanteissa pieneni. Vanhemmat pystyivät myös seuraamaan lastensa koulunkäyntiä ja lääkeannosteluah, Rustanius kertaa havaintojaan. Lukutaidon myötä ihmiset pystyvät paremmin myös seuraamaan tiedotusvälineitä ja politiikkaa vuoden 2012 presidentin- ja parlamenttivaaleihin valmistautuvassa maassa.

Rustanius painottaa, että vaikka elämä ilman lukutaitoa ei sinällään ole huonoa, on lukutaito perustavanlaatuinen edellytys , jos haluaa osallistua maan kehittämiseen. Parhaimmillaan lukutaidossa piilee mahdollisuus yhteiskuntamuutokseen: hSodan jälkeen maa on rikki ja palikoita jälleenrakentamiseksi haetaan. Lukutaidon avulla ihmiset saavat välineitä kehittää omaa arkeaan ja maataan.h

Suomen Pakolaisavun lukutaitohankkeessa sovelletaan toiminnallista REFLECT -menetelmää. Lähtökohtana opetuksessa on, että ihmiset ovat oman elämänsä asiantuntijoita, jotka voivat luku- ja ilmaisutaitojen avulla toimia yhteisönsä kehittäjinä. Opetus nojaa yhteisön tarpeisiin, ja luku- ja kirjoitustaitoa opetellaan ajankohtaisen sanaston kautta. Opetukseen sisällytettyjä teemoja ovat esimerkiksi rauhanomainen kommunikaatio, naisten oikeudet, uudet viljelytekniikat tai kansalaisoikeudet. Sierra Leonessa pohdittiin myös kolera-aallon ennaltaehkäisyä.
”Lukutaitoryhmässä korostuu sen tiedon jakaminen, mikä yhteisössä jo on”, Rustanius summaa. Näin lukutaidon opetus kytkeytyy koko yhteiskunnan rakentamiseen.

Lukutaidottomuus koskee erityisesti naisia. Sierra Leonessa maaseudun naisista jopa 89 % on lukutaidottomia. Kouluttamattomuus merkitsee naisilla usein esimerkiksi avioitumisiän alenemista. Rustaniuksen haastattelemille naisille osallistuminen lukutaitoryhmiin on merkinnyt nähdyksi ja kuulluksi tulemista yhteisön sisällä, mikä on mahdollistanut naisten osallistumisen esimerkiksi paikallispolitiikkaan.

Toisaalta naisten osallistumista ryhmiin rajoittaa usein edelleen esimerkiksi raskaus tai imetys. Rustanius pitääkin hyvänä, että ryhmissä on osallistujina sekä naisia että miehiä.
”Jotta naisten asema kohentuisi, tarvitaan myös miehiäh, hän sanoo
Lukutaitoryhmät mahdollistavat keskustelun aroista aiheista perheen ja koko yhteisön näkökulmasta. Ryhmissä on pohdittu esimerkiksi naisten asemaa yhteisössä ja perheväkivallan ja teiniraskauksien kaltaisia tabuja. Näin on voitu uudistaa yhteisössä vallalla olleita tapoja ja roolimalleja.

Sisällissodasta toipuvassa maassa lukutaitoryhmät tarjoavat myös mahdollisuuden rikkoa rutiineja ja pohtia yhdessä maan jälleenrakentamista. Lukutaidon opetus on näin myös rauhantyötä.
”On esimerkiksi käynyt niin, että sodan aikana vastakkain taistelleet ovat löytäneet itsensä samasta lukutaitoryhmästä. Ryhmissä on voitu pohtia myös sitä, miten konflikti on alun perin syntynyt ja miten niitä voitaisiin tulevaisuudessa ehkäistä”, Rustanius toteaa. Sodan jälkeisessä tilanteessa rauhanomaisen kulttuurin säilyttäminen edellyttääkin myös sosiaalisten suhteiden uudelleenrakentamista.

Rustanius korostaa lukutaidon oppimisen ohella itse ryhmien terapeuttista vaikutusta. ”Ryhmissä ihmisille on kehittynyt tulevaisuuden toivoa ja ymmärrystä omista mahdollisuuksista oppia ja vaikuttaa”, hän huomauttaa.

Lukutaito on perusoikeus, johon kytkeytyy pitkän aikavälin yhteiskuntarauhan rakennusaineksia. Olennaista on myös jatkuvuus. Lasten kouluttamiseen vaikuttaa resurssien lisäksi koulutuksen arvostus, sillä usein kouluttamattomuus periytyy. Tutkimustyössään Rustanius huomasi, että lukemaan oppiminen lisäsi ihmisten ymmärrystä koulutuksen merkityksestä ja halua kouluttaa lapsensa.

Konfliktialueilla lukutaidon opetuksen merkitys korostuu. Rustanius muistuttaa, että koulutus on taito joka jää, vaikka koko muu omaisuus vietäisiin. Monet nyt lukutaitoryhmiin osallistuvista aikuisista ovat aikanaan käyneet koulua, mutta joutuneet keskeyttämään sen sisällissodan vuoksi.
”Sisällissodan takia kokonainen sukupolvi jäi kouluttamatta. Lukutaidon opetus on tärkeää, ettei uutta kouluttamatonta sukupolvea pääsisi muodostumaan.

Mirjami Rustanius: Kirjoittamalla näkyväksi – Lukutaito, naiset ja rauha Sierra Leonessa Suomen Pakolaisapu, 2011.
Unescon kansainvälisen lukutaitopäivän vuoden 2011 teemana on lukutaidon ja rauhan välinen yhteys. YK:n turvallisuusneuvoston vuoden 2000 päätöslauselma 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus" korostaa naisten osallistumista rauhanrakennustyöhön. Päätöslauselmassa huomioidaan myös naisten ja tyttöjen suojelu konfliktitilanteissa.

/

Mirjami Rustanius on ottanut jutun kuvat vieraillessaan sierraleonilaisissa kylissä, joissa on käynnissä Pakolaisavun lukutaitohanke.

Lehden numero:

Aiheet:

Uusimmat jutut samasta aiheesta

Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »

Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana ihmisten suhde lasten oikeuksiin on muuttunut. Kansainvälistä lakia on muutettu niin, että lapsilla on omat erityisoikeutensa lain edessä ja Yhdysvaltoja vaille kaikki maat ovat allekirjoittaneet lapsen oikeuksien sopimuksen.