Cronberg: EU:n oltava ulkopolitiikassaan johdonmukaisempi

Rauhanliiton puheenjohtajan, europarlamentaarikko Tarja Cronberg mukaan Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on otettu erityisesti Lähi-idän osalta otettu takapakkia. Cronberg otti asiaan kantaa Rauhanasemalla marraskuussa pitämässään SaferGlobe Finlandin syysesitelmässä.

Cronberg totesi, että on ollut voimakas pyrkimys kehittää yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja tämä pyrkimys vahvistettiin Lissabonin sopimuksella. Tämän jälkeen kehitys on ottanut takapakkia. EU:n ulkosuhdehallinto (EEAS) perustettiin komission ja ministerineuvoston väliin itsenäiseksi toimijaksi. Moni ulkopolitiikan kannalta tärkeä työkalu, kuten humanitaarinen apu ja kehitysyhteistyö jäivät silti komissioon. Tällä hetkellä komissio ja EEAS lähinnä taistelevat keskenään vallasta.

EEAS:n johtaja, EU:n korkeaedustaja Lady Catherine Ashton on kyllä aktiivisesti kiertänyt Lähi-idän maita ja nostanut puheissaan esille EU:n kokonaisvaltaisen ja laajan ulkopoliittisen lähestymistavan. Käytännössä EU:lla ei kuitenkaan ole ollut alueella yhtenäistä politiikkaa, vaan isot jäsenmaat ovat toimineet itsenäisesti. Ranska tunnusti Syyrian opposition muilta EU-mailta kysymättä.

Cronberg totesi esitelmässään, että 2000-luvun alussa EU:lla oli Iranin suhteen yhteinen toimintalinja, mutta YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman ja Iranin presidentinvaalien seurauksena neuvottelut katkesivat. Nyt Iran olisi valmis neuvotteluihin. EU:n näkökulmasta kyse on kuitenkin identiteettiongelmasta: Tarkastellaanko neuvotteluita YK:n viiden pysyvän jäsenmaan ja Saksan kokoonpanosta käsin (P5+1), vaiko EU:n näkökulmasta, jolloin kyse olisi triosta Ranska, Britannia ja Saksa (EU3+3). Yhdysvalloissa suhtautuminen Iraniin taas on sisäpoliittinen kysymys: esimerkiksi presidentinvaaliväittelyissä ehdokkaat halusivat näyttää voimaansa osoittamalla Iranin suhteen "tiukkaa" asennetta.

Iranin neuvotteluissa on lähdetty siitä peruslähtökohdasta, että maata vaaditaan lopettamaan kaikki uraanin rikastaminen, ja ettei mistään muusta keskustella. Iran rikastaa tällä hetkellä lähinnä 20-prosenttista uraania muiden muassa lääketeollisuuden tarpeisiin. Ydinasekäyttöön rikastusasteen tulisi olla 85–90 prosenttia. Iran on tähän asti noudattanut ydinsulkusopimuksen (NPT) säännöksiä, mutta siitä on kehittymässä niin kutsuttu kynnysvaltio, jolla on halutessaan osaamista ydinaseen kehittämiseen.

Iran on ollut valmis neuvottelemaan, mutta on vaatinut vastalahjaksi neuvotteluja sanktioista, jotka ovat sille hyvin hankalia. EU:n asettaessa pakotteita se ei Cronbergin mukaan arvioinut riittävästi niiden vaikutusta, ja jo nyt pakkotoimilla on selkeitä humanitäärisiä vaikutuksia. Ne ovat vaikeuttaneet valtavasti muun muassa lääkkeiden saantia Iranissa. Sen jälkeen, kun Iran on suljettu kansainvälisen pankkijärjestelmän SWIFT:in ulkopuolelle, ovat vaikutukset ulottuneet myös EU-maiden yrityksiin, jotka eivät käytännössä voi käydä kauppaa Iranin kanssa.

EU:n parlamentin Iran-delegaation oli tarkoitus matkustaa Iraniin muutama viikko sitten. Matkaa vastustettiin voimakkaasti, koska moni kannattaa voimakeinojen käyttämistä ja haluaa pitää maan eristyksissä. Matka jouduttiinkin lopulta perumaan, mikä on Cronbergin mielestä askel taaksepäin, sillä EU:n tulisi kehittää Iranin suhteen pitkän aikavälin strategiaa, joka ei perustu viholliskuvaan. EU:n tulee Cronbergin mukaan sitoutua rauhanomaiseen yhteistyöhön sekä Iranin poliittisen eliitin että kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Helsinkiin joulukuuksi suunniteltua YK:n kokousta joukkotuhoaseettomasta Lähi-idästä on myös lykätty. Päätöksen tekivät kokouksen koollekutsujat , aseistariisuntasopimuksen alullepanijamaat Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Venäjä. Alueen kireän geopoliittisen tilanteen ja joidenkin maiden osallistumishaluttomuuden kerrottiin olevan syinä kokouksen lykkäämiseen.

Cronberg sanoi esitelmässään, että on valitettavaa, ettei kokousta voida pitää nyt joulukuussa. Prosessin ei kuitenkaan tule loppua tähän. Lähi-idän heikentyneen turvallisuuden ja kasvaneiden jännitteiden vuoksi kokous nimenomaan pitäisi järjestää mahdollisimman pian.

 

Lehden numero: