Syyrian humanitaarinen kriisi synkkenee

Kirjoittaja:

 

Syyrian konflikti on paitsi sisällissota, ennen kaikkea yhä syvenevä humanitaarinen kriisi. Suurin osa kriisin uhreista osa on siviiliväestöä, kuten lapsia, naisia ja vanhuksia.

Humanitaarinen tilanne Syyriassa näyttää erityisen synkältä. Väkivaltaisuuksille ei näy loppua, ja lähestyvä kylmä talvi pahentaa humanitaarista tilannetta entisestään. Kansannousuna viime vuoden maaliskuussa alkanut kuohunta presidentti Assadia vastaan on muuttunut veriseksi sisällissodaksi, jossa siviilit kärsivät eniten. Arvioiden mukaan uhrien lukumäärä on kasvanut noin 30 000–40 000:en, ja suurin osa uhreista osa on siviiliväestöä, kuten lapsia, naisia ja vanhuksia.

Suomen Syyrian-suurlähettiläs Harri Mäki-Reinikka arvioi MTS:n järjestämässä Syyrian syvät haavat -seminaarissa, että kadonneita on noin 75 000 ja lisäksi yli 250 000 ihmistä on vankilassa pidätettynä. Tämän lisäksi pakolaisvirta kiihtyy. YK:n pakolaisjärjestö arvioi, että yli 400 000 ihmistä on paennut Syyrian naapurimaihin Turkkiin, Jordaniaan, Libanoniin ja Irakiin. Tähän pakolaislukuun eivät kuitenkaan sisälly rekisteröimättömät pakolaiset, joiden lukumäärä voi olla kymmenissä tuhansissa.

Naapurimaihin paenneiden ihmisten määrä on viimeisten viikkojen aikana ollut keskimäärin 2000–3000 päivässä. Kolme neljäsosaa pakolaisista on naisia ja lapsia. YK arvioi, että jollei taisteluita saada päättymään, pakolaisten määrän nousee 700 000:een ensi vuoden alussa.

Syyrian Punaisen Puolikuun mukaan maassa on ulkomaille paenneiden lisäksi jopa kaksi ja puoli miljoonaa sisäistä pakolaista. Heistä moni asuu kouluissa, moskeijoissa tai muissa julkisissa rakennuksissa vailla riittävää lämmitystä, sanitaatiota ja perustarvikkeita. Vedestä, ruuasta ja lääkkeistä on huutava pula. Erityisesti pienet lapset ovat vaarassa kuolla lämpötilan laskiessa pakkasen puolelle.

Kiireellisen humanitaarisen avun tarpeessa on tällä haavaa noin kaksi ja puoli miljoonaa syyrialaista, mutta heistä noin miljoona hädänalaista on humanitaaristen järjestöjen tavoittamattomissa. YK varoittaa, että jos sisällissota jatkuu, humanitaarisen avun tarpeessa on pian yli neljä miljoonaa ihmistä. Vaikka humanitaaristen järjestöjen avustusoperaatiot ovat lisääntyneet, ne eivät pysty vastaamaan yhä kasvavaan avun tarpeeseen.

Avun vieminen sitä tarvitseville on hankalaa tai jopa mahdotonta yhä pahenevan turvallisuustilanteen ja tuhoutuneen infrastruktuurin vuoksi. Apua tarjoavat organisaatiot eivät myöskään kykene auttamaan kaikkia avun tarpeessa olevia puutteellisen rahoituksensa vuoksi. Reuters on myös raportoinut siitä, että Assadin hallinnon joukot ovat kaapanneet lääkeavustuksia ja kanavoineet niitä hallinnolle lojaaleille tahoille samalla, kun miljoonat ihmiset kärsivät. 

YK:n tarkkailijoiden mukaan sekä Assadin hallinto että kapinalliset ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin, kuten kidutukseen ja vankien teloitukseen. Hallinnon ihmisoikeusloukkausten on kuitenkin katsottu olevan vakavampia ja laajempia kuin kapinallisten.

Amnesty raportoi hallinnon joukkojen pommittavan menettämiään alueita umpimähkäisesti, jolloin iskuista kärsivät eniten lapset ja muut siviilit. Assadin joukoilla on selvä ylivoima sekä raskaan aseistuksen että miesvahvuuden suhteen, eivätkä osapuolten voimasuhteet näin ollen ole tasaveroisia. Opposition joukot ovat myös olleet hyvin hajanaisia ja vailla keskitettyä johtoa. Oppositioryhmät allekirjoittivat kuitenkin marraskuussa Qatarissa sopimuksen yhteisen liittouman luomiseksi Assadia vastaan.

Koska Syyriassa on käynnissä sisällissota, tulisi sotivien osapuolten noudattaa Geneven sopimuksia, jotka sisältävät määräyksiä muun muassa siviiliväestön suojelusta sodan aikana. Geneven sopimusten törkeästä rikkomisesta voidaan asettaa syytteeseen sotarikoksista, joita ovat muun muassa siviileihin kohdistuneet murhat, raiskaukset, kidutus ja kohtuuton voimankäyttö siviilialueilla. Näihin rikoksiin ovat syyllistyneet molemmat osapuolet, ja heidät tulisi siten saattaa vastuuseen teoistaan kansainvälisessä rikostuomioistuimessa Haagissa.

Vaikka maan humanitaarinen katastrofi syvenee päivä päivältä, on kansainvälinen yhteisö pysytellyt sivustakatsojan roolissa. YK:n turvallisuusneuvosto on lamaantunut tämänkin konfliktin osalta pysyvien jäsenten kahtiajakoisuuden vuoksi. Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian laitoksen everstiluutnantti Juha Mäkelän mukaan pidäkkeinä ulkopuoliselle interventiolle on ollut myös Syyrian vahva ilmapuolustus ja Assadin hallussa olevat kemialliset aseet.

Syyria ei kiistä kemiallisten aseiden olemassaoloa, mutta se on ilmoittanut, ettei aio käyttää niitä ellei koe ulkopuolista uhkaa, toisin sanoen ulkovaltojen hyökkäystä. Assadin armeijasta loikannut kenraali Adnan Sillu kuitenkin kertoi syyskuussa brittiläiselle lehdelle antamassaan haastattelussa, että Assadin hallinto aikoo käyttää kemiallisia aseita siviilejä vastaan viimeisenä keinonaan.

Kemiallisia aseita on kesän aikana siirrelty pois armeijan varastoista. Saksalainen Der Spiegel -lehti raportoi armeijan testanneen aseita elokuussa autiomaassa lähellä Aleppoa. Professori Hannu Juusola ei kuitenkaan Sadankomitean järjestämässä Syyria-illassa pitänyt todennäköisenä, että Assad ottaisi kemialliset aseet käyttöönsä, sillä se synnyttäisi ulkopuolisen intervention.

Yhdysvallat, Britannia ja Ranska ovatkin jo varoitelleet puuttuvansa Syyrian tapahtumiin, jos Assad ottaa kemialliset aseet käyttöön. Ja vaikka Assad ei aseita käyttäisi, on olemassa riski, että ne päätyvät äärijärjestöjen käsiin. Etenkin Israel on ilmaissut huolensa siitä, että kemialliset aseet päätyisivät Assadin hallinnon kaatuessa Hizbollahin tai terroristijärjestöjen haltuun.

Lehden numero: