Nobelin rauhanpalkinto kemiallisten aseiden kieltojärjestölle

Kirjoittaja:

Rauhanliike on viime vuosina kritisoinut jyrkästi Nobel-komiteaa siitä, ettei se noudata Alfred Nobelin testamenttia ja tarkoitusta, että palkinto jaetaan toimijalle, joka aidosti työskentelee rauhan puolesta.

Nobelin rauhanpalkinnon idea oli aikansa suuren rauhanaktiivin Bertha von Suttnerin ja Alfred Nobelin kirjeenvaihdonkin mukaan tukea – rahallisestikin – käytännön rauhantyötä, ei niinkään olla yleinen tunnustuspalkinto.

Nyt palkittua kemiallisten aseiden kieltojärjestö OPCW:tä on laajasti pidetty pitkästä aikaa oikeanlaisena palkinnon vastaanottajana ja paluuna Alfred Nobelin kannattamaan aseidenriisuntatyöhön.

OPCW on kemiallisten aseiden kieltosopimuksen allekirjoittajavaltioiden järjestö. Sen tehtäviin kuuluu kemiallisten aseiden tuhoaminen, kemian teollisuuden valvonta ja uusien kemiallisten aseiden tuottamisen estäminen ja alan yhteistyön vahvistaminen kansainvälisesti. OPCW tekee yhteistyötä muun muassa Suomessa sijaitsevan, Helsingin yliopiston alaisuudessa toimivan VERIFINin kanssa. VERIFIN on pääasiassa Suomen valtion rahoittama kemiallisten aseiden kieltosopimuksen instituutti, joka on esimerkiksi analysoinut Syyriasta kerättyjä näytteitä. VERIFIN on kehittänyt tutkimusmenetelmiä kemiallisille taisteluaineille ja antaa myös alaan liittyvää koulutusta.

Moni rauhanpalkintoa kommentoinut on toivonut, että palkinto OPCW:lle tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa loisi kansainvälistä painetta, ei ainoastaan Syrian kemiallisten aseiden tuhoamisprosessin loppuunsaattamiseksi, vaan myös joukkotuhoaseettoman Lähi-idän edistämiseksi.

Kemiallisista aseista puhuttaessa on tärkeätä huomata, että Syyria ei ole ainoa, jolla niitä on. Myös Syyrian varastojen tuhoamista valvovat Yhdysvallat ja Venäjä ovat jättäneet osan omista aseistaan tuhoamatta kieltosopimuksesta huolimatta. Ne ovat myös pyytäneet lisäaikaa omien varastojensa tuhoamiseen.

Joulukuussa 2011 todettiin että esimerkiksi Libya oli tuhonnut vasta 54 %, Venäjä 60 % ja Yhdysvallat 90%, ykkösluokan kemiallisista aseistaan. Myös kemiallisia aseita 80-luvulla kurdeja vastaan käyttänyt Irak on tuhonnut vasta osan omista varastoistaan.

Jotkut kommentaattorit ovatkin arvelleet, että Nobel-komitea halusi palkinnollaan myös sitouttaa juuri suurvaltoja vahvemmin mukaan kemiallisten aseiden kieltoprosessiin.

Lehden numero: