Suomi turvautuu laittomiin rypäleaseisiin

Kirjoittaja:

Rypäleaseita käytettiin jo toisessa maailmansodassa ja laajamittaisemmin ne olivat käytössä Vietnamin sodassa. Suuren yleisön tietoisuuteen rypäleaseet tulivat Libanonin sodassa 2006 Israelin pudotettua niitä asutuille alueille Etelä-Libanonissa. Libanonin sota oli myös kimmoke kansalaisjärjestöjen ajamalle prosessille rypäleaseiden kieltämiseksi.


Rypäleaseita vastustetaan eri puolilla maailmaa. Kuva: wzero flickr

Rypäleaseet ovat tyypillisesti tykillä ammuttavia tai lentokoneesta pudotettavia ammuksia, jotka sisältävät jopa satoja pienempiä, laajalle alueelle leviäviä ja räjähtäviä niin sanottuja tytärpommeja. Rypäleaseet kohdistuvat pääasiassa siviileihin. Maastoon suutareina jääneet tytärpommit tappavat ja haavoittavat ihmisiä usein vielä vuosia tai vuosikymmeniä konfliktien jälkeen.

Nykyisin rypäleaseet ovat kansainvälisen oikeuden mukaan laittomia aseita. Ne kiellettiin vuonna 2010 voimaan astuneella Oslon sopimuksella. Rypäleaseet ovat yhtä lailla kiellettyjä kuin kemialliset ja biologiset aseet tai lukemattomia ihmisiä silponeet henkilömiinat.

Oslon sopimukseen ovat liittyneet lähes kaikki Euroopan maat. Sopimukseen kuuluvat maat eivät saa pitää hallussaan rypäleaseita, valmistaa niitä, tai myydä niitä edelleen. Rypäleaseita ei myöskään saa kuljettaa niiden alueen tai satamien kautta. Euroopan parlamentti on kehottanut jäsenmaita luopumaan rypäleaseista.

Suomi ei kansainvälisestä paineesta huolimatta ole liittynyt Oslon sopimukseen, vaan pitää niitä edelleen osana puolustusratkaisuaan ja varastoi rypäleaseita. Laittomiin rypäleaseisiin turvautuminen on Suomelta käsittämätöntä piittaamattomuutta kansainvälisistä normeista ja viime kädessä ihmisten kärsimyksestä.

Jos Suomi haluaa olla vastuullinen kansainvälinen toimija, ei Suomen armeija voi loputtomiin tukeutua laittomiin aseisiin. On järjetöntä, että Suomi edelleen hamuaa aseita, joita muut Pohjoismaat ja muut EU-maat eivät edes salli alueelleen.

Sadankomitea vaatii Suomea liittymään Oslon sopimukseen. Asia on saatava viimeistään seuraavan hallituksen ohjelmaan. Kun kerran muut maat ovat voineet luopua rypäleaseistaan ja samalla jopa vähentää puolustusmenojaan, miksi sama ei onnistuisi Suomelta?

Lehden numero: