- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Rauhan Tiellä – antologiassa sarjakuvamaailma kohtaa rauhanliikkeen
Kirjan tekijät ovat joukko suomalaisia sarjakuvataiteilijoita Tanja Is, Wolf Kankare, Hanna-Pirita Lehkonen, Kaisa Leka, Nallem, Niko-Petteri Niva, Hannele Richert, Henna Räsänen, Aino Sutinen ja Tiitu Takalo sekä kansainvälinen vierastaitelija Léon Phonnyx. Kirja on kaksikielinen: Phonnyxin englanninkielinen sarjakuva on käännetty suomeksi ja kaikki muut sarjakuvat ja muut tekstit on käännetty englanniksi. Sarjakuva jatkaa Sadankomitean kotimaisen rauhankirjallisuuden julkaisemisen sarjaa, tavoitteena löytää sarjakuvien kautta myös uusia lukijaryhmiä.
Rauhan Tiellä – antologiassa sarjakuvamaailma kohtaa rauhanliikkeen. Sarjakuvataiteilijat tarttuivat innostuneina ja osa hieman sekavin tuntein Sadankomitean haasteeseen piirtää rauhansarjakuvia ja vastasivat siihen yli odotusten. Antologia tukee rauhantyötä ja tuo uuden tavan puhua rauhan- ja turvallisuuden kysymyksistä. Sarjakuvien kautta vaikeat ja monimutkaiset asiat voidaan selittää yksinkertaisemmin. Esimerkiksi Hanna-Pirita Lehikoinen tarttui rypäleasekysymykseen, koska piti sitä hankalana aiheena ja päätti tehdä sarjakuvasta selkeän ja informatiivisen. Sarjakuva havainnollistaakin hyvin rypäleaseiden käytön ongelmat ja niiden kieltämisen tarpeen. Lehkosen sarjakuvasta kirjan markkinointia varten tehty postikortti, voisi yhtä hyvin olla suoraan rypäleaseiden vastaiseen kampanjan tiedotuskortti. Sarjakuva toimiikin hyvänä apuna Sadankomitean rypäleaseiden vastaisessa vaikuttamistyössä.
Tanja Is yritti aluksi tehdä sarjakuvaa rypäleaseista ja haastatteli sitä varten lukuisia armeijan käyneitä tuttujaan. Hän teki pitkään taustatyötä ja yritti päästä paremmin perille eri asejärjestelmistä, mutta ei tuntunut saavan aiheesta otetta. Is päätyikin jättämään rypäleasekysymyksen ja keskittyi itselleen puhuttelevampaan aiheeseen - eläinten oikeuksiin sodassa. Is pitää aihetta niin mielenkiintoisena, että olisi voinut piirtää siitä vielä enemmänkin ja päästä siten aiheessa syvemmälle. Tällä kertaa aikataulu tuli kuitenkin vastaan. Isin sarjakuva tuo hyvin esille sodankäynnin eri näkökulmia, joista ei paljoa puhuta vaikka pitäisi.
Hannele Richert puolestaan halusi painottaa työssään taiteellisuutta. Hänen työnsä Ydinaseiden taivaallinen oikeutus käsittelee ydinaseita ja niiden käyttöön liittyvää kaksinaismoralismia. Hän kuvaa tekoprojektia haasteelliseksi: ”Tietysti piti olla tarkkana, että faktat ovat kohdillaan ja niitä on riittävästi, vaikka halusin keskittyä enemmän työn taiteelliseen puoleen”. Ydinaseet ja niiden uhkat ovat nousseet taas erittäin ajankohtaiseksi maailman kiristyneen turvallisuuspoliittisen ilmapiirin vuoksi. Ajankohtaisuuteen perustuen kirjassa käsitelläänkin useammassa sarjakuvassa ydinaseita ja rypäleaseita. Ydinaseet ovat ainoa joukkotuhoase, jota ei ole kielletty kansainvälisellä sopimuksella. Rypäleaseet on kielletty kansainvälisellä sopimuksella, johon kuuluu 118 maata, mutta Suomi ei ole sopimukseen vielä liittynyt.
Nallem eli Jesse Matilainen ei työhön ryhtyeessään arvannutkaan miten ajankohtainen hänen sarjakuvansa kirjan julkaisun aikaan tulisi olemaan. Matilainen oli ensimmäinen sarjakuvataiteilija, joka ilmoittautui kirjaprojektiin, kun kirjan toimittaja Henna Räsänen kyseli taiteilijoita mukaan. Matilainen oli myös ensimmäinen joka palautti valmiin sarjakuvansa noin vuosi sitten. Hän halusi lähestyä aihetta huumorin kautta, käsitellä vakavaa asiaa hauskasti, parodioida Suomen politiikkaa. Matilaisen sarjakuva käsittelee tulevaisuuden Suomea, poliittisia päättäjiä ja erityisesti maahanmuuttokysymystä.
Aino Sutinen päätyi tekemään sarjakuvan sotapropagandasta, koska häntä kiinnostaa asevarustelun taustalla vaikuttavat ideologiat ja politiikka. Hän on itse toiminut joskus pelitestaajana ja hänelle on jäänyt siitä mieleen peli, jossa vihollinen esitetään natsikommunistina. Sutinen pohtii sarjakuvassaan Viettelevä propaganda: ”Onko asevarustelu välttämätöntä? Ihailtavaa? Miehekästä? En nyt puhu tietyistä poliittisista tilanteista vaan yleisistä mielikuvista. On kiinnostavaa, kuka muokkaa yleisiä mielipiteitä ja myös koko kuvaston sukupuolittuneisuus.”
Osta Rauhan Tiellä – antimilitaristisia sarjakuvia Rauhanaseman verkkokaupasta!
Lehden numero:
Banners
