Mitä eduskuntapuolueet sanovat asevelvollisuudesta?

Kirjoittaja:

Suomalaisessa politiikassa vallitsee häkellyttävän laaja yhteisymmärrys asevelvollisuuden tarpeellisuudesta. Poliittisten puolueiden päällisin puolin yksimielisissä linjauksissa on silti eroja, ja muutamat ovat esittäneet myös selvästi poikkeavia näkemyksiä.

Vallitsevaan järjestelmään vaikuttavat tyytyväisiltä etenkin perussuomalaiset, keskusta ja kristillisdemokraatit. Perussuomalaisten vuoden 2007 eduskuntavaaliohjelma korostaa yleisen asevelvollisuuden yhteiskunnallista yhdistävää vaikutusta ja merkitystä Suomen puolustuksen ja maanpuolustustahdon ytimenä.

Päähallituspuolue keskustan tavoiteohjelman mukaan yleinen asevelvollisuus on ainoa tapa puolustaa koko maata sekä kustannustehokas tapa hoitaa maanpuolustus, ja sillä on myös myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Kristillisdemokraattien yleisohjelman sävy on samankaltainen. Puolueen mukaan sotilaallisen maanpuolustuksen on jatkossakin perustuttava asevelvollisuuteen. Siviilipalvelusta ja aseetonta varusmiespalvelusta kristillisdemokraatit haluaisivat kehittää esimerkiksi ympäristökriisinhallintajoukkojen perustamisella.

Kodinturvajoukkoja reservin rinnalle?

Reservin pienentyminen ja joidenkin varuskuntien lakkauttaminen tulevaisuudessa vaikuttaa väistämättömältä. Kokoomuslainen puolustusministeri Jyri Häkämies ehdotti aiemmin syksyllä, että sodan ajan vahvuuden pienentymiseen tulisi vastata kodinturvajoukoilla.
Jo tätä ennen kesäkuinen kokoomuksen kesäkuinen puoluekokous hyväksyi puoluehallituksen ponnen, jonka mukaan kodinturvajoukkojen perustamista tulisi harkita. Ponnessa ei otettu kantaa kodinturvajoukkojen toimenkuvaan. Puotilan kokoomuksen asiasta tekemässä aloitteessa kodinturvajoukkojen tehtäviksi kaavailtiin muun muassa nuorten kunnon kohottaminen ja kriisiaikana ruoka-, ammus- lääkintä- ja muun huollon suojaaminen.

Supistuva reservi huolestuttaa myös ruotsalaista kansanpuoluetta. Puolueen mukaan varusmiespalvelukseen täytyisikin saada nykyistä suurempi osa ikäluokasta. Keväällä RKP esitti ratkaisuna, että kutsuntavelvollisuuden tulisi koskea myös naisia, jolloin nykyistä useampi nainen saataisiin armeijan harmaisiin. Naisten asevelvollisuutta RKP ei kuitenkaan kannata.

Kansalaispalvelus kaikille pakolliseksi?

Pääoppositiopuolue SDP on yleisestä linjasta poiketen päätynyt esittämään myös naisille pakollista kansalaispalvelusta. Sosiaalidemokraattien ulko- ja turvallisuuspoliittisen jaoston raportissa todetaan, että molempia sukupuolia koskevan palvelusvelvollisuuden säätämistä tulisi harkita tasa-arvosyistä. ”SDP esittää, että tulevalla vaalikaudella tehdään laaja ja perusteellinen selvitys koko ikäluokkaa koskevasta kansalaispalveluksesta”, lukee puolestaan puoluekokouksen julkilausumassa.

Työryhmää johtaneen Eero Heinäluoman mukaan naisille pakollinen palvelus voisi olla muutaman kuukauden mittainen. Tämän tarkemmin SDP ei ole esitetyn kansalaispalveluksen sisällöstä puhunut. Samaisessa raportissa todetaan, ettei SDP pidä ammattiarmeijaan siirtymistä mahdollisena, ja että vaikka reserviä saatetaan joutua supistamaan, on laaja asevelvollisuus jatkossakin tarpeen.

Valikoituja varusmiehiä

Vihreiden elokuussa julkistamassa asevelvollisuuslinjauksessa esitetään kokonaisvaltaisempia muutoksia. Sen mukaan Suomelle riittäisi 75 000-150 000 sotilasta. Lukemaan päästäisiin valikoimalla palvelukseen vuosittain noin 5 300-10 500 varusmiestä molemmista sukupuolista.

Koska koko koulutettua joukkoa ei voida sijoittaa sodanajan tehtäviin, lukujen tulisi todellisuudessa olla hieman suurempia. Varusmiespalveluksen suorittaisi näin ollen vuosittain 8-20 % koko ikäluokasta tavoitellun reservin koosta riippuen, linjaavat vihreät.
Palvelukseen löydettäisiin luultavimmin riittävä määrä vapaaehtoisia, mikäli sen mielekkyyttä lisättäisiin ja päivärahoja korotettaisiin. Mahdollinen puuttuva määrä varusmiehiä voitaisiin valikoida arpomalla, ja palveluksesta kieltäytyville tulisi järjestää mahdollisuus aseettomaan palvelukseen.

Ei ase-, vaan valmiusvelvollisuus?

Omaa malliaan on hahmotellut myös vasemmistoliitto. Puheenjohtaja Paavo Arhinmäki esitti helmikuussa asevelvollisuuden korvaamista valmiusvelvollisuudella.

Mallissa asepalvelukseen valittaisiin noin 20-30 % miesikäluokasta, ja reserviläisarmeijan koko olisi 160 000 hengen luokkaa. Palvelukseen hakeutuminen olisi avointa myös naisille. Valmiusreserviin kuuluvat sotilaat koulutettaisiin vasta kriisin uhatessa.

Nykymuotoinen siviilipalvelus lakkautettaisiin kokonaan ja korvattaisiin pääosin siviilireservillä, joka voitaisiin kouluttaa esimerkiksi luonnonkatastrofien varalle. Totaalikieltäytyjien rankaisemista käytännössä luovuttaisiin, sillä kaikesta palveluksesta voisi myös kieltäytyä.

Arhinmäki muistutti Paasikivi-seurassa pitämässään puheessa, että kyseessä on vasta keskustelunavaus. Vasemmistoliiton miespoliittinen työryhmä on aiemmin nostanut esiin ajatuksen molempien sukupuolten vapaaehtoisesta turvallisuuskoulutuksesta.

Syyskuussa julkaistuun Risto Siilasmaan johtaman asevelvollisuustyöryhmän raporttiin puolueet ovat ottaneet kantaa vaihtelevasti. Hallituspuolueiden ja sosiaalidemokraattien piirissä on kannatusta perustaa parlamentaarinen työryhmä suunnittelemaan puolustusvoimien uudistusta. Vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto paheksui raporttia tilan antamisesta ”museoarmeijalle”. Vasemmistoliiton Arhinmäki on puolestaan vaatinut, että myös siviilipalvelusta lyhennetään, mikäli esitetty neljän kuukauden varusmiespalvelus otetaan käyttöön.

Lehden numero: