- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Ohjukset eivät uhkaa Eurooppaa
Nato ryhtyy rakentamaan omaa ohjuspuolustusjärjestelmäänsä, ja Afganistanissa viivytään ainakin vuoteen 2014, päätti Nato huippukokouksessaan. Miten käy ydinaseriisunnan, jos ohjuspuolustusinto päinvastoin lisää valmiutta panostaa asearsenaaliin?
Nato säilyttää ydinaseet niin kauan kuin niitä on. Nato rakentaa ohjuspuolustusjärjestelmän, joka kattaa jäsenmaat niiltä osin kuin amerikkalaisten suunnittelemaan Euroopan ohjuspuolustukseen jää aukkoja. Venäjä on vihdoin kumppani, ei vihollinen. Afganistanista ei vetäydytäkään vuonna 2011, vaan vasta 2014. Sekin vuosiluku on vain ohjeellinen, ja Nato kantaa vastuuta Afganistanista myös tämän jälkeen. Näin linjasi Naton virallinen huippukokous Lissabonissa 19.-20. marraskuuta - kokous, joka hyväksyi Natolle uuden strategian ja jota nimitettiin historialliseksi.
Kansalaisliikkeiden vaihtoehtokokouksessa "Ei Natolle - Ei sodalle" Naton strategiselle konseptille ei löytynyt montakaan tukijaa. Kokouksessa esitettiin painavia puheenvuoroja Naton taktisten ydinaseiden vetämiseksi pois Euroopasta. Tätähän olivat tukeneet ei vain Saksan hallitus, vaan myös monet Nato-maiden ulko- ja puolustusministerit, niin nykyiset kuin entisetkin. Lisäksi kokouksessa esitettiin, että Euroopan Unioni liittyisi maailman ydinaseettomiin vyöhykkeisiin, jotka kattavat jo 116 valtiota, muun muassa koko Afrikan ja Latinalaisen Amerikan. Myös Britannian ja Ranskan tulisi siis luopua ydinaseistaan.
Suurin uhka on itse ohjuspuolustus
Vaihtoehtokokouksessa ei nähty mitään syytä rakentaa Eurooppaan kallista ohjuspuolustusjärjestelmää, jonka toimivuudestakaan ei ole mitään näyttöjä. Vastustamisen tärkein syy on kuitenkin, ettei Eurooppaan kohdistu mitään sellaista uhkaa, jota voitaisiin ohjuspuolustuksella torjua. Naton huippukokouskaan ei päässyt yksimielisyyteen uhkan olemassaolosta. Lähtökohtana oli käytetty Iranin ohjusuhkaa, mitä Turkki ei kuitenkaan tukenut, sillä sen mielestä Iran ei ole uhka Euroopalle. Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen totesi, että noin 30 maata voivat nyt tai tulevaisuudessa saavuttaa Euroopan ohjuksillaan. Entä sitten? Uhkan olemassaolo ei synny pelkästä teknologian osaamisesta.
Entä Suomi? Naton kokouksessa suomalaiset eivät ole läsnä. Suomen delegaatio, presidenttiä myöten, voi kuitenkin seurata kokousta sivusta ja osallistua kumppanimaana. Niinpä Suomi oli läsnä Afganistania koskevassa erityiskokouksessa ja myös Venäjän kumppanuudesta keskusteltaessa. Se, etteivät suomalaiset istu kaikissa pöydissä, harmittaa monia, ja jäsenyyden kannattajat saivatkin huippukokouksesta uusia perusteluja asialleen. Ohjuspuolustusjärjestelmä esimerkiksi kattaisi vain jäsenmaat. Jos Venäjä ja Nato tekevät tulevaisuudessa yhteistyötä ohjuspuolustuksessa, kuten kokouksessa sovittiin, tulisiko Suomi osaksi tätä järjestelmää?
Mahdollisia ohjuksia suurempi uhka Euroopalle piileekin itse ohjuspuolustuksessa, sillä se rakentaa vastakkainasettelua. Myös Euroopan ulkopuoliset maat rakentavat jatkossa omat järjestelmänsä, ja Iran on jo ryhtynyt työhön. Asevarustelu kiihtyy, kun sellaiset maat kuin Kiina modernisoivat ja lisäävät ydinaseitaan voidakseen läpäistä Yhdysvaltain ohjuspuolustuksen.. Järjestelmä on kallis, ja monet Euroopan Nato-maat ovat vähentämässä puolustusmenojaan.
Ohjuspuolustus myös romuttaa kylmän sodan periaatteen molemminpuolisesta tuhosta. Jos maalla on ohjuspuolustus, voi se ainakin teoriassa voittaa ydinsodan. Lisääntyykö näin riski ydinaseiden käyttämiseen?
Kirjoittaja on Rauhanliiton puheenjohtaja
Lehden numero:
Aiheet:
Banners
