Error message

  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Deprecated function: implode(): Passing glue string after array is deprecated. Swap the parameters in drupal_get_feeds() (line 394 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).

Finanssikriisi ei ole vaikuttanut EU-maiden puolustusmenoihin

Kirjoittaja:

Onko sitkeä finanssikriisi lopulta vaikuttanut EU-maiden poliittisiin päätöksiin, joilla linjataan puolustukseen käytettävistä määrärahoista? Tuore selvitys osoittaa, että vaikutus ei ole ollut ainakaan suoraviivainen.

Globaalia taloutta koettelevalla finanssikriisillä ei ole ollut selviä tai yksisuuntaisia vaikutuksia Euroopan unionin jäsenmaiden puolustusbudjetteihin, selviää Suomen Sadankomitean tilaamasta selvityksestä. 

Vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin aikana osa EU-maista on leikannut puolustusbudjettejaan, kun taas osa on kasvattanut niitä.

Monessa maassa on finanssikriisin seurauksena havahduttu tasapainottamaan julkista taloutta. Tämä on yleensä koskenut kaikkia hallinnonaloja terveydenhuollosta puolustukseen. Tasapainottamisen kohdennuksiin ja siihen liittyvien leikkausten suuruuteen vaikuttavat kussakin maassa vallitseva turvallisuuskulttuuri ja sen määrittelemät uhkakuvat. Espanja ja Italia ovat leikanneet puolustusmenojaan, kun taas Ranska ja Puola ovat kasvattaneet niitä. Samaan aikaan useissa maissa on meneillään suuria puolustusvoimauudistuksia, joiden syynä tai ainakin yhtenä julkilausuttuna selityksenä on ollut finanssikriisi.



EU-maiden puolustusmenot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat laskeneet tasaisesti viimeisten 20 vuoden ajan. Merkittävin lasku tapahtui 1990-luvun alussa, jolloin turvallisuusympäristö kylmän sodan päättymisen ja Euroopan yhdentymiskehityksen myötä rauhoittui. Reaaliset puolustusmenot kääntyivät uudelleen kasvuun 2000-luvun vaihteessa.

Kehitys ei ole kuitenkaan ollut yhdenmukainen eri EU-maissa. Esimerkiksi Ruotsin puolustusbudjetti on laskenut vuodesta 1990 noin miljardilla, kun taas Suomi on kasvattanut sotilasmenojaan vastaavana aikana yhtä paljon.

 Jos puolustusmenot on suhteutettu bruttokansantuotteeseen, ne ovat voineet euromääräisesti kasvaa taloudellisen kasvun aikoina. Bkt:n laskiessa myös puolustusmenojakin on kuitenkin täytynyt laskea, jotta suhdeluku on pysynyt saman. On poliittisista päätöksistä kiinni, miten eri maissa on toimittu.


Yksinkertaistaen ilmaistuna puolustusmenot koostuvat materiaali- ja henkilöstömenoista. Kokonaiskuvan saamiseksi kuluja on kuitenkin syytä jaotella tarkemmin. Ylläpitomenot (46,5 % Suomen vuoden 2010 puolustusmenoista) ovat kiinteitä kustannuksia, jotka aiheutuvat pääasiassa kiinteistömenoista (8 %) ja henkilöstön palkoista (29 %). Ylläpitomenot määräytyvät puolustusvoimien koon mukaan. Suomessa puolustusvoimien kokoa on laskettu asteittain 700 000 sotilaasta nykyiseen 350 000 sotilaaseen. Tavoitteena tulevaisuudessa on 230 000 sotilaan vahvuiset puolustusvoimat. Nykyisellään Suomella on suurempi armeija kuin Iso-Britannialla.

Toimintamenot (29,4 %) ovat muuttuvia kuluja, jotka määräytyvät kulloisenkin vuoden toiminnan mukaan. Suurin vaikuttava tekijä on järjestettävän koulutuksen määrä. Ikäluokkien koko pienenee ja varusmiespalvelus muuttuu valikoivammaksi, minkä vuoksi enää noin 65 prosenttia miesikäluokasta suorittaa asepalveluksen. Pienempi määrä koulutettavia sotilaita tarvitsee vähemmän kasarmeja, mikä vaikuttaa ylläpitomenoihin.


Varustelumenot (20,2 %) syntyvät pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi vuonna 1992 hankituista Hornet-rynnäkköhävittäjistä aiheutuu modernisointikuluja kahdessa eri vaiheessa. Vuosina 2012–2016 toteutettavassa toisessa elinkaaripäivityksessä nämä kulut ovat noin 1,3 miljardia euroa. Nyt, elinkaarensa puolessa välissä, hävittäjät ovat tulleet maksamaan noin 4,6 miljardia euroa. Kuuden vuoden aikana puolustusvoimat ei ole voinutkaan hankkia muuta materiaalia kuin Hornetteja. Varustelumenot on poliittisella päätöksellä asetettu nyt 30 prosenttiin, mutta tätä osuutta on mahdollista kasvattaa.

Kriisinhallinnan menoihin (3,9 %) vaikuttavat maailmalla kärjistyvät konfliktit ja käynnissä olevat sotilaalliset operaatiot. Näitä määrärahoja on päätetty nostaa nykyisestä noin 110 miljoonasta eurosta 150 miljoonaan euroon. Suomen osallistuminen kriisinhallintaan on aina poliittinen päätös.



EU-maista puolustusmenojaan leikanneet maat ovat ensisijaisesti lykänneet tai jättäneet tekemättä hankintoja ja modernisointihankkeita. Tämä on nopein ja poliittisesti helpoin tapa pienentää menoja, mutta puolustusmenojen rakenteen tervehdyttämiseksi on tärkeää vaikuttaa ylläpitomenoihin.

Useat EU-maat ovat pienentäneet asevoimiensa kokoa. Puolustusbudjettejaan kasvattaneet EU-maat ovat panostaneet moderniin aseteknologiaan ja kansainväliseen kriisinhallintaan.

 
Kreikan puolustusmenot ovat suhteessa bruttokansantuotteeseen EU:n suurimpia, sillä ne ovat olleet pitkään 2,6-4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuonna 2010 osuus oli 2,3 prosenttia, mikä tarkoitti noin 18 prosentin leikkausta edellisvuoden menoihin. Leikkausten seurauksena muun muassa sotilaiden palkkoja on laskettu 15–40 prosenttia sekä koulutuksia ja harjoituksia vähennetty.


Kreikka on perustellut suuria puolustusmenojaan pitkällä yhteisellä itärajalla Turkin kanssa. Maiden välinen sota on kuitenkin epätodennäköinen, koska molemmat maat ovat Naton jäseniä ja Yhdysvaltojen tärkeitä liittolaisia. 
Kreikalla on suuret varustelumenot ja se hankki esimerkiksi vuonna 2000 neljä U214-sukellusvenettä Saksasta. Talousvaikeuksiensa jälkeen se halusi siirtää maksuja ja peruuttaa osan kaupoista.

Saksan uskotaan painostaneen Kreikkaa viemään kaupat loppuun ehdollistamalla tukensa Kreikan EU-tukipaketille kyseisiin kauppoihin. EU-maiden neuvotellessa Kreikan tukipaketista vuonna 2010, ne myivät samaan aikaan maalle aseita yhteensä miljardilla eurolla.

Finanssikriisin vaikutus Suomen ja Euroopan unionin puolustusmenoihin. Suomen Sadankomitea, 2012. 12 sivua. Ladattavissa täällä.

Lehden numero: