- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Rypäleaseita käytetty sekä Ukrainassa että Syyriassa
Maailmalla laajasti kiellettyjen ja siviileille vaarallisten rypäleaseiden käytöstä tihkuu todisteita maailman kriisipesäkkeistä. Tällä hetkellä varmoja todisteita rypäleaseiden viimeaikaisesta käytöstä on ainakin Syyrian kurdialueilta sekä Itä-Ukrainasta.
Kansainvälinen rypäleaseita vastustava, niiden käyttöä tarkkaileva ja Oslon kieltosopimusta edistävä Cluster Munition Coalition (CMC) sai heinäkuun alussa käsiinsä tuoretta näyttöä rypäleaseiden käytöstä Itä-Ukrainassa. Elokuun aikana viitteitä rypäleaseiden käytöstä ilmeni lisää niin Ukrainan hallituksen kuin kapinallisjoukkojenkin hallinnoimilta alueilta. Vielä ei kuitenkaan ole varmoja todisteita siitä, mitkä konfliktin osapuolet ovat aseita todella alueilla käyttäneet. Venäjä syyttää rypäleaseiden käytöstä Ukrainaa, Ukraina taas kapinallistaistelijoita ja riippumatonta tietoa alueelta on vaikea saada.
CMC vaatii vaatii riippumattoman tutkimuksen suorittamista Itä-Ukrainan alueella, kaikkien osapuolten pidättäytymistä rypäleaseiden käytöstä jatkossa, olemassa olevien rypäleasevarastojen tuhoamista vastuullisesti sekä pommeista saastuneiden alueiden raivaamista pikaisesti. Järjestö peräänkuuluttaa myös alueen siviilien tiedottamista räjähtämättä jääneiden tytärpommien tunnistamisesta ja vaaroista sekä uhrien tukemista.
Kansainväliset järjestöt ovat raportoineet myös ISISin (the Islamic State in Iraq and Syria) käyttäneen rypäleaseita Pohjois-Syyrian kurdialueilla ainakin kahdesti viime kesän aikana. Tällä hetkellä on epäselvää, mistä järjestö on rypäleaseet hankkinut. CMC ja ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch peräänkuuluttavat ISISin lisäksi myös Syyrian – jonka hallituksen joukot ovat itsekin käyttäneet rypäleaseita lähivuosina – ja kaikkien muidenin osapuolten luopumista rypäleaseiden käytöstä ja liittymistä kieltosopimukseen. Järjestöjen mukaan maailmanlaajuinen rypäleasekielto on tehokas keino ISISin kaltaisten järjestöjen vastustamisessa, sillä sopimus kieltää myös aseiden varastoinnin sekä myynnin toisille ja kolmansille osapuolille.
Rypälease on kattokäsite erilaisille useista pienistä tytärpommeista koostuville, lentokoneista tiputettaville ja tykeillä tai kranaatinheittimillä ammuttaville pommeille. Yksi rypälepommi voi sisältää mallista riippuen jopa satoja tytärpommeja jotka leviävät ilmassa laajalle alueelle. Noin nyrkin kokoiset tytärpommit voivat kulkeutua tuulen tai sateen mukana kauaskin tarkoitetusta kohteesta, ja huonon osumatarkkuuden vuoksi siviilien turvallisuutta onkin lähes mahdoton varmistaa. Handicap Internationalin mukaan rypäleaseiden uhreista jopa 98 % on siviilejä ja näistä 27 % lapsia.
Rypälepommi maastossa. Kuva: Cluster Munition Coalition
Lisäksi suutareiden eli maastoon räjähtämättöminä jääneiden tytärpommien osuus on suuri, pahimmillaan jopa 40 %, tehden siviilien elämästä hengenvaarallista pitkälle rauhanprosessien jälkeenkin. Pelloille, kyliin ja tienvarsiin jääneet räjähtämättömät tytärpommit vaikeuttavat siviilien paluuta turvalliseen elämään: maahan uppoutunut räjähtämätön tytärpommi voi osua maanviljelijän kuokkaan tai koulumatkalaisen jalkaan vielä vuosia konfliktin päättymisen jälkeen. Räjähtämättömien tytärpommien raivaaminen ja tuhoaminen on hidas ja vaarallinen prosessi. Hyvin usein pommit joudutaan tuhoamaan niiden löytöpaikalla sillä niiden turvallinen liikuttaminen on lähes mahdotonta. Laajat ja vaihtelevat maastot ja vesistöt käydään läpi jalkaisin, tutkien jokainen epäilyttävä löytö yksi kerrallaan. Talojen katoille tipahtaneet suutarit tuhotaan räjäyttämällä rakennus pommin mukana tuhoten infrastruktuuria entisestään.Cluster Munition Coalitionin tavoitteena on saada kaikki valtiot Oslon rypäleaseet kieltävän sopimuksen piiriin. Oslon sopimuksen on voinut allekirjoittaa vuodesta 2008 lähtien ja tällä hetkellä sen piirissä on jo 114 valtiota. Sekä Venäjä, Ukraina että Syyria ovat jättäytyneet sopimuksen ulkopuolelle. Paxin julkaisijajärjestöt Sadankomitea ja Rauhanliitto ovat mukana rypäleasekampanjassa.
Lehden numero:
Banners
