Puolustusselonteko tarjoaa vääriä lääkkeitä

Kirjoittaja:

Viime viikolla julkaistu valtioneuvoston puolustusselonteko esittää mittavaa varustautumisen lisäämistä ja muun muassa sodanajan reservin kasvattamista lääkkeiksi Suomen turvallisuustilanteeseen. Lääkkeet ovat vääriä kahdesta syystä: turvallisuustilanteen kuvaus on selonteossa yksipuolisen synkkä eikä varustautuminen ole ainoa vaihtoehto.

Puolustusselonteko on jatkoa viime vuoden kesäkuussa julkistetulle valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittiselle selonteolle, jota eduskunta käsitteli syksyn ajan. Puolustusselonteko keskittyy sotilaallisen toimintaympäristön muutoksiin ja puolustuksen kehittämiseen 2020-luvun puoliväliin saakka.

Selonteon mukaan "Suomen lähialueen turvallisuustilanne on heikentynyt Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan konfliktin jälkeen". Erityisesti Itämeren alueella sotilaalliset jännitteet ovat lisääntyneet, sen strateginen merkitys on kasvanut ja "sotilaallinen toiminta alueella lisääntynyt".

Venäjä pyrkii selonteon mukaan "vahvistamaan suurvalta-asemaansa, ja se on ilmaissut tavoitteensa etupiirijakoon perustuvasta turvallisuusrakenteesta". Lisäksi Venäjä on osoittanut kykenevänsä nopeisiin strategisiin päätöksin, minkä lisäksi se on kykenevä "käyttämään koordinoidusti sotilaallista voimaa ja muuta laajaa keinovalikoimaa tavoitteidensa saavuttamiseksi".

Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan konfliktin lisäksi selonteko ei esitä perusteita synkälle ja aseellisen konfliktin mahdollisuutta pönkittävälle tilannekuvalleen. Se ei myöskään erittele, missä määrin sotilaallinen toiminta Itämeren alueella on lisääntynyt esimerkiksi Krimin valloituksen jälkeen, vai onko ylipäänsä tapahtunut mitään merkittävää sotilaallisen toiminnan muutosta. Lukijan on vain uskottava, että näin on tapahtunut.

Sadankomitea järjesti viime vuoden kesäkuussa seminaarin Itämeren alueen turvallisuudesta. Seminaarissa alustanut professori Pekka Visuri totesi tuolloin, että esimerkiksi Venäjän laivasto on merkittävästi vähentänyt Itämeren laivaston aluskantaa. Visurin mukaan Itämeren strateginen asema on vakaa, sen poliittinen vakaus on vahvistunut, eikä siihen kohdistu mitään ajankohtaista suurvaltakonfliktia.

Samassa seminaarissa rauhantutkija Pertti Joenniemi totesi, että "aiemmin blokkirajojen leimaamasta alueesta on tullut eräällä tavalla unionin sisämeri", ovathan Venäjää lukuun ottamatta muut sen rantavaltiot EU:n jäseniä. Joenniemen mukaan Itämeren arkea hallitsevat  uhkakuvien sijaan visiot "Suomenlahden alittavasta Helsingin ja Tallinnan välille rakennettavasta rautatietunnelista tai kiinnostus lisätä alueen turismia".

 Osallistumista kansainvälisiin harjoituksiin aiotaan laajentaa.
Osallistumista kansainvälisiin harjoituksiin aiotaan laajentaa. Kuva: Commander, U.S. Naval Forces Europe-Africa/U.S. 6th Fleet/Flickr

Selonteosta puuttuu puolustusta laajempi perspektiivi

Puolustusselonteko julkistettiin samalla viikolla, kun Münchenissä järjestettiin korkean tason turvallisuuskonferenssi. Konferenssin puheenvuoroihin verrattuna selonteon tilannekuvan kehystys on kuin toisesta maailmasta. Esimerkiksi Saksan liittokansleri Angela Merkel "haastoi Yhdysvaltojen painotuksen, jossa puolustuskyvyn lisäämistä mitataan vain puolustusbudjettien kasvulla".

Helsingin Sanomien uutisen mukaan Merkel ei halunnut keskustella siitä, "kuka on sotilaallisemmin ajatteleva ja kuka ei". Sen sijaan hän painotti Saksan olevan valmis lisäämään sotilasmenojaan, mutta lisäsi, että "kyse ei ole vain rahasta vaan myös kehitysyhteistyöstä". Esimerkiksi Afrikassa voitaisiin puuttua pakolaisuuden ja terrorismin juurisyihin kehityspolitiikan ja siviilikriisinhallinnan kenoin, Merkel muistutti.

Münchenissä Merkel puhui myös kansainvälisen yhteistyön vahvistamisesta. Hänen mukaansa "moninkeskisten yhteistyömuotojen kuten Euroopan unionin, Naton ja YK:n vahvistaminen on tärkeää". Lisäksi hän halusi saada muslimimaat mukaan terrorismin vastaiseen taisteluun, sillä "islam ei itsessään synnytä terrorismia". Venäjä tulisi Merkelin mukaan myös saada mukaan tähän yhteistyöhän

Tällaiset painotukset puolustusselonteosta puuttuvat täysin. Selonteossa ei kertaakaan mainita Afrikkaa, pakolaisuutta, terrorismia tai YK:ta. Osaksi se johtuu siitä, että näitä kysymyksiä on jo tarkasteltu ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa. Niiden täydellinen puuttuminen kuitenkin herättää kysymyksen, missä määrin ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on ohjannut puolustusselonteon viimeistelyä. Vai onko se tehty siitä täysin irrallaan?

Laivastolle aiotaan hankkia uusia aluksia sekä aseistusta maihinnousuveneiden torjuntaan.
Laivastolle aiotaan hankkia uusia aluksia sekä aseistusta maihinnousuveneiden torjuntaan.. Kuva: John Carkeet

Eikö varustautumiselle ole vaihtoehtoa?

Puolustusselonteon tarjoamat lääkkeet vallitsevaan tilanteeseen ovat varustautuminen, varustautuminen ja varustautuminen.

Ilmavoimien ensi vuosikymmenen puolivälissä vanheneva Hornet-kalusto haluttaan korvata monitoimihävittäjillä, laivastolle esitetään hankittavaksi uusia aluksia, maavoimien panssarikalustoa sekä modernisoidaan että hankitaan uusia panssareita, kyberpuolustuskykyä aiotaan kehittää ja "[k]aukovaikutteisten asejärjestelmien ampumatarvikkeiden määrää lisätään ja maalinosoituskykyä parannetaan".

Luettelo ei ole täydellinen listaus selonteon esittämistä varustautumissuunnitelmista, mutta se antaa hyvän kuvan varustautumisen mittaluokasta.

Oletettavasti selonteon varustautumislistaus ei myöskään kata kaikkea sitä, mitä aseistusta armeijalle aiotaan hankkia. Esimerkiksi Helsingin Sanomat uutisoi 20. helmikuuta merivoimien etsivän asetta, jossa "vain mielikuvitus on rajana". Uutisen mukaan tarkoituksena on hankkia nopeiden maihinnousualusten torjuntaan soveltuvaa asejärjestelmää.

Selonteossa tällaisesta asejärjestelmästä ei sanota mitään. Ainoa Helsingin Sanomien uutisoimaan uuteen asejärjestelmään viittaava maininta selonteossa on toteamus: "Rannikko-joukkojen tulivoimaa, liikkuvuutta sekä johtamista kehitetään."

Mittavan varustautumissuunnitelman hinta jää arvoitukseksi. Selonteossa hinta-arvio on esitetty vain ilmavoimien ja merivoimien suurhankkeista. Näissäkin hintahaarukka on 8,2-11,2 miljardia euroa, joka vastaa noin neljän vuoden puolustusbudjettia. Turvallisuusympäristön muutos vaatisi vuodesta 2018 lähtien 55 miljoonan eroa lisää vuosittain ja materiaalihankintoihin tarvittaisiin "150 miljoonaa euroa indeksikorotusten lisäksi vuodesta 2021 alkaen", selonteossa esitetään.

Ylimalkaisten kustannusarvioiden lisäksi selonteosta puuttuu kokonaan arvio siitä, kuinka suurella puolustusbudjetilla esitetyt hankinnat ja uudistukset voidaan toteuttaa. Lisäksi kokonaan auki jää ilmavoimien ja laivaston suurhankkeiden rahoitus. Ne aiotaan rahoittaa puolustusbudjetin ulkopuolelta, mutta selonteko ei anna minkäänlaisia viitteitä rahoitusjärjestelyistä.

Kokonaisuudessaan puolustusselonteko on laadittu TINA-logiikalla (TINA = There is no alternative). Esitetty vaihtoehto nähdään ainoana mahdollisena ja sitä myötä ainoana oikeana. Näinhän ei todellisuudessa kuitenkaan koskaan ole, vaihtoehtoja on aina olemassa.

Esimerkiksi varustautumisen sijaan Suomen lähialueen turvallisuustilanteen heikkenemiseen voidaan vastata esimerkiksi lisäämällä kansainvälistä yhteistyötä, vahvistamalla kansainvälisten sopimusten sitovuutta, poistamalla kaupan esteitä ja laajentamalla taloudellista vuorovaikutusta. Näiden lisäksi on tukku muita vaihtoehtoja.

Puolustusministerin kynänjälki näkyy selonteossa

Päävastuun selonteon kirjoittamisesta ovat kantaneet puolustusministeriön ja pääesikunnan virkamiehet. Puolustusministeri Jussi Niinistö on kuitenkin saanut selontekoon mukaan muutamia mieliaiheitaan.

Näistä merkittävin on sodanajan reservin kasvattaminen 230 000 sotilaasta 280 000 sotilaaseen. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tästä olisi käyty ministerille voitollista kiistaa ministerin ja kenraalien kesken.

Sodanajan reservin kokoa esitetään nostettavaksi 280 000 sotilaaseen
Sodanajan reservin kokoa esitetään nostettavaksi 280 000 sotilaaseen. Kuva: Vestman/Flickr

Vähempimerkityksellinen, mutta ministerin ajattelutapaa hyvin kuvaava, on huoli maavoimien miinoista. Selonteossa todetaan: "Jalkaväkimiinojen poistumisen kautta menetettyä pelotevaikutusta korvataan muilla menetelmillä." Kotimaiselta puolustusteollisuudelta pyydetään tämän vuoden loppuun mennessä toteutusvaihtoehtoja.

Tämänkään hankkeen hinnasta ei sanota sanaakaan.

Lehden numero: