Afrikkalaisen militarismin nakertaja

Kirjoittaja:

David Calleb Otieno on mukana hengästyttävän monessa. 40-vuotias kenialainen on kansalaisyhteiskunnan monitoimimies, jonka asiantuntijuus kattaa laajan kirjon teemoja kestävästä kehityksestä asevarusteluun ja perustuslaillisista kysymyksistä ruokaturvaan. Yksi Otienon monista rooleista on kansainvälisen sotilasmenojen vastaisen kampanjan (Global Campaign on Military Spending) koordinoiminen Afrikan mantereella. Otieno kertoi Pax-lehdelle sähköpostihaastattelussa, millaista on toimia rauhanaktivistina Afrikassa.

David Calleb Otieno toimii sotilasmenojen vastaisen kampanjan ohella hän esimerkiksi Kenian perustuslain toimeenpanoa seuraavan verkoston Coalition for Constitution Implementation Kenyan (CCI Kenya) koollekutsujana, Kenian talonpoikien liiton neuvonantaja

David Calleb Otieno toimii sotilasmenojen vastaisen kampanjan ohella hän esimerkiksi Kenian perustuslain toimeenpanoa seuraavan verkoston Coalition for Constitution Implementation Kenyan (CCI Kenya) koollekutsujana, Kenian talonpoikien liiton neuvonantajana, ihmisoikeusverkosto Coalition for Grassroots Human Rights Defenders Kenyan pääsihteerinä ja ”kansanparlamentti” Bunge la Mwananchin neuvonantajana. Kuva:



Otieno tuli mukaan rauhanliikkeeseen vuonna 2007. Tuolloin Keniassa puhkesi vaalien jälkeen väkivaltaisuuksia. Aktivistikollegoineen Otieno teki työtä edistääkseen rauhaa ja oikeudenmukaisuuden toteutumista. He kokivat, että vahvojen instituutioiden puute oli johtanut väkivaltaisuuksiin ja vaativat uudistuksia perustuslakiin. Turvallisuusjoukkojen julmuudet vaaliväkivaltaisuuksien aikaan nostivat turvallisuussektorin uudistamisen yhdeksi keskeisistä vaatimuksista.



Kun uusi perustuslaki saatiin aikaan vuonna 2010, Otieno kollegoineen perusti perustuslain toimeenpanoa seuraavan verkoston, CCI Kenyan, valvomaan, että siihen sisältyviä oikeuksia kunnioitettaisiin ja että maa- ja turvallisuussektorireformit toimeenpantaisiin. Hallinnolta vaadittiin vastuullisuutta varsinkin sotilas- ja turvallisuusmenojen osalta. Tämä työ saattoi yhteen Otienon järjestön ja  kansainvälisen rauhanjärjestöjen kattojärjestön, International Peace Bureaun.

David Calleb Otieno näkee rauhan ja oikeudenmukaisuuden kestävän kehityksen edellytyksinä. Keskeinen uhka näille ovat kasvavat sotilasmenot. Erityisinä ongelmina Otieno pitää sotilassektorin korruptiota ja sotilasmenotietojen salaamista. Sotilasmenojen kasvu Afrikassa kiihdyttää entisestään korruptiota ja tuo lisää aseita myös laittomille markkinoille. Aseet ja turvallisuusjoukot päätyvät usein ylläpitämään sortavia rakenteita ja lisäävät aseväkivaltaa. Vaarallisia ovat varsinkin vaaleja ympäröivät kaudet, jolloin valtaeliitit pyrkivät kaikin keinoin vahvistamaan asemiaan.

Samaan aikaan hyvinvointipalvelut, humanitaarinen työ ja rauhanprosessit kaipaisivat kipeästi resursseja. Polkuina rauhallisempaan Afrikkaan Otieno näkeekin investoinnin esimerkiksi ruokaturvan parantamiseen, ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön, ihmisten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen ja oikeudenmukaisempaan maankäyttöön.

Näitä teemoja CCI Kenya käsittelee osana kansainvälistä sotilasmenojen vastaista kampanjointia. Se osallistui sotilasmenojen vastaisiin toimintapäiviin ensimmäisen kerran vuonna 2011, ja nykyisin Keniasta koordinoidaan koko Afrikan sotilasmenojen vastaista kampanjointia. Joka huhtikuu ympäri mannerta järjestetäänkin teemaan liittyviä konferensseja ja mielenosoituksia sekä julkaistaan kannanottoja ja aloitteita.

Otieno kuuluu Itä-Afrikan kansalaisliikkeiden yhteistyötä edistävään Zinduka-neuvostoon.

Otieno kuuluu Itä-Afrikan kansalaisliikkeiden yhteistyötä edistävään Zinduka-neuvostoon.

Otienon näkemykset eivät tee hänestä suosittua afrikkalaisten hallitusten silmissä. Kansalaisyhteiskunnan tila on monissa Afrikan valtioissa kapea, ja osa hallituksista on säätänyt erityisiä lakeja vaikeuttaakseen arvostelijoidensa työtä. Julkinen keskustelu sotilas- ja turvallisuuskysymyksistä on paikoin tehty laittomaksi, ja järjestöjen resursseja on vähennetty. Tänä vuonna Tansanian hallitus esimerkiksi esti Afrikan aseidenriisuntakokouksen järjestämisen Dar el-Salaamissa, koska katsoi turvallisuuskysymysten kuuluvan vain hallituksille. Kokous järjestettiin sen sijaan Nairobissa Keniassa.

Pahimmillaan aktivistit kohtaavat häirintää ja pidätyksiä. David Calleb Otieno sai vuonna 2016 jopa tappouhkauksia puolustaessaan ihmisoikeuksia Burundissa. Monin paikoin yleinen mielipide myötäilee näkemyksiä, joiden mukaan aktivistit ovat länsimaiden nukkeja ja pyrkivät tuomaan epävakautta Afrikkaan.

Otieno on huolissaan myös kansalaisyhteiskunnan sisäisestä kilpailusta. Vähille resursseille on monia jakajia, ja maltillisemmat toimijat pelkäävät usein radikaalimpien ruohonjuuritason aktivistien vaarantavan toimintamahdollisuuksiaan. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia valtioille harjoittaa hajota ja hallitse -politiikkaa ja pitää kansalaisyhteiskunta heikkona ja sirpaleisena.

Vaikeuksista ja vähistä resursseista huolimatta Otieno suhtautuu rauhantyön tulevaisuuteen Afrikassa optimistisesti. Jo nyt rauhanaktivistit ovat onnistuneet tuomaan turvallisuuskysymykset julkiseen keskusteluun. Esimerkiksi Keniassa Otieno kollegoineen vaati Kenian turvallisuusjoukkojen vetäytymistä Somaliasta jo vuonna 2011 – nyt kysymys on osa tämänvuotisia vaaliväittelyitä. Myös vaatimukset vastuullisuudesta turvallisuuspolitiikassa ovat vahvistuneet.

Afrikassa rauhantyötä kannattelevat Otienon mukaan sitoutuneiden aktivistien lahjoitukset ja vapaaehtoistyö. Kumppaneita on eri puolilla globaalia etelää ja pohjoisessa. Seuraavaksi asevarustelun vastaisen työn tehostamiseksi on tavoitteena saada pysyvä sihteeristö. Suunnitteilla on myös afrikkalaisaktivistien vaihto-ohjelmia, jotka vahvistaisivat eri järjestöjen osaamista.

Kysyttäessä vinkkejä suomalaisaktivisteille Otieno nostaa esiin kaksi asiaa: Ensinnäkin rauhankysymykset liittyvät oleellisesti esimerkiksi kestävään kehitykseen, joten yhteistyö kehitysyhteistyö- ja ympäristöjärjestöjen kanssa on tärkeää. Toiseksi hän kehottaa katsomaan, ketä Suomen militarismi satuttaa. Voisimmeko tehdä yhteistyötä esimerkiksi niiden alueiden rauhanaktivistien kanssa, joihin Suomen asekaupat vaikuttavat?

International Peace Bureaun (IPB) hallituksen jäsenenä Otieno on kansainvälisen rauhanliikkeen johtohahmoja

International Peace Bureaun (IPB) hallituksen jäsenenä Otieno on kansainvälisen rauhanliikkeen johtohahmoja

Lehden numero: