Rauhanliike kävi Brysselissä »

Suomalainen rauhanliike on kuluneena vuotena muistellut satavuotista olemassaoloaan juhlin ja seminaarein. Juhlavuoden ohjelmaan kuului lokakuun puolivälissä myös opinto- ja vuorovaikutusmatka Brysseliin Euroopan unionin vieraana. EU:n komissio oli juhlavuoden merkeissä esittänyt kutsun kaksikymmentähenkiselle ryhmälle.

Rauhanliikkeen 100-vuotisjuhla 21.9. »

Suomalaisen rauhanliikkeen 100-vuotistahistoriaa juhlitaan kulttuurin merkeissä perjantaina 21.9. Helsingin AleksanterinPosteri teatterissa. Kello 19 alkavassa juhlassa esiintyvät muiden muassa Maarit ja Sami Hurmerinta, Samuli Putro, Control Top & Timo Turpeinen, Tommy Tabermann, Kurkirku ja Elina  Kilkku.

Juhlan 10 euroa maksavat liput ovat myynnissä Lippupalvelussa. Lippuja myydään myös ovella.

Siprin raportti: Sotilasmenot kasvavat »

Siprin tämänvuotisen raportin mukaan maailman sotilasmenot ja asekauppa ovat edelleen kasvaneet. Vuonna 2006 sotilasmenot olivat maailmalla kaikkiaan 1204 miljardia dollaria, kun ne vuotta aiemmin olivat 3,5 prosenttia pienemmät. Vuodesta 1997 vuoteen 2006 sotilasmenot kasvoivat peräti 37 prosenttia.Kuva

Iran jarruttaa ydinsulkusopimuksen tarkistusta »

 

Ydinsulkusopimuksen tarkistuksen valmistelukokous (http://www.un.org/NPT2010/ ) aloitti työnsä vappua edeltävänä maanantaina Wienissä. Tarkoitus oli, että valtiot keskustelisivat runsaat pari viikkoa ydinaseisiin liittyvistä ajankohtaisista haasteista, ja ennen kaikkea ydinsulkusopimuksen eri artikloiden toteutumisesta.

Rypälepommit ovat epätarkkoja ja epäluotettavia »

 

SPR:n humanitaarisen oikeuden vapaaehtoiskouluttaja, tutkija Timo Nyyssösen mukaandata-cke-saved-src=/files/u2/nyyssonen3.jpg rypälepommeja on useita eri tyyppejä ja kokoja. Rypälepommeja käytettiin laajamittaisesti 60-ja 70-luvun sodissa Vietnamissa, Laosissa ja Kamputseassa. Viime aikoina niitä on käytetty Bosnia-Herzegovinassa, Kosovossa, Irakissa, Afganistanissa, Tsetsheniassa ja Libanonissa.

Rypälepommi koostuu kuorma-ammuksesta ja jopa 650 tytärammuksesta, jotka vaikuttavat laajalla, jopa useiden neliökilometrien alueella. Ammusten leviämiseen saattaa vaikuttaa suuresti esimerkiksi tuuli, etenkin jos ammuksessa on niin sanottu jarruvarjo. Ammukset voivat kulkeutua kilometrinkin päähän tarkoitetusta kohteesta ja jäädä suutareina roikkumaan vaikkapa puun oksaan tai pehmeälle maalle.

Julkisia vientiluottoja asekauppiaille »

 

Eurooppalaisten asekauppaa vastustavien järjestöjen verkosto ENAAT kokoontui huhtikuun lopulla Firenzessä. Verkostoon kuuluu järjestöjä useimmista Länsi-Euroopan maista. Yrityksistä huolimatta monet asekaupan kannalta keskeiset maat, kuten Ranska, Venäjä ja suuri asekaupan rahoittajamaa Sveitsi eivät ole mukana. Itä-Euroopan maista ainoastaan Tsekki on ajoittain toiminut verkostossa. Suomesta ENAAT:issa mukana ovat Rauhanliitto ja Sadankomitea.

Pääkirjoitus: Edessä uusi kylmä sota? »

Brittien perinteikkäästä rauhanliikkeestä Campaign for Nuclear Disarmament (CND) ei ole kuulunut mitään pitkään aikaan. Kunnes toissa päivänä sain sähköpostiin tiedon, että CND aloittaa syyskuun seminaarilla: USA:n ohjustentorjuntajärjestelmä - kohti uutta kylmää sotaa? Seminaarikutsussa herätellään henkiin uutta Euroopan laajuista kampanjaa USA:n Tähtien Sota -hanketta vastaan.

USA:n kongressi leikkasi varoja ohjuspuolustukselta »


USA:n kongressi hidastaa maan ohjuspuolustuksen laajentamista Eurooppaan. Heinäkuun lopussa kongressin valtiovarainvaliokunta puolitti hankkeeseen esitetyn rahoituksen, ja Eurooppaan sijoitettavien ohjusten osalta se nollattiin.

Raportti väittää: Yhdysvallat vetänyt pois ydinaseita Saksasta »

USA:n uskotaan poistaneen kaikki ydinkärkiset lentokonepomminsa Saksan Ramsteinin tukikohdasta vuoden 2007 alkuun mennessä. Tutkija Hans M. Kristensen perustaa päätelmänsä siihen, ettei Ramsteinin nimi esiinnyt enää julkisuuteen tulleissa aseiden huolto- ja tarkastusdokumenteissa.

Pages

Subscribe to