Aihe: Euroopan unioni

Seitsemän viikon hävitys »

On kulunut kaksi kuukautta siitä, kun Israelin armeijan "Suojareunaksi" ristimä 50 päivää kestänyt suurhyökkäys Gazaan päättyi tulitaukoon. Kyseessä oli pisin ja tuhoisin hyökkäys Gazan kaistalle vuonna 1967 alkaneen miehityksen aikana. Sen tarkoituksena oli, laajasti ymmärrettynä, ylläpitää Gazan ja Länsirannan miehitystä ja suojella koko Palestiinan alueella vallitsevaa apartheid-järjestelmää.

EU yhdenmukaistaa ampuma-aselakeja »

Saksan Erfurt ja Winnenden, Ranskan Toulouse ja Montauban sekä Norjan Utøya – muun muassa näillä eurooppalaisilla paikkakunnilla on viime vuosina tapahtunut vakavia ampumavälikohtauksia, joissa on surmattu useita ihmisiä. Joukkosurmien jälkeen on kaikissa maissa käyty julkista ja paikoin kiivastakin keskustelua ampuma-aseiden säätelystä. Tämän seuraus näkyy nyt myös EU:ssa, joka on aloittanut jäsenmaiden ampuma-aselakien yhdenmukaistamisen.

Kriisit näkyivät Suomen aseviennissä vuonna 2012 »

Suomesta vietiin vuonna 2012 puolustustarvikkeita eli sotatuotteita enemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla, yhteensä 113 miljoonan euron edestä. Sotatuotevienti kasvoi 30 prosenttia viisivuotiskaudella 2008–2012 verrattuna edelliseen viisivuotiskauteen (2003–2007). Tiedot käyvät ilmi SaferGlobe -tutkimusverkoston joulukuussa julkaisemasta Suomen asevienti 2012 raportista. Raportissa tarkastellaan laajasti asekaupan läpinäkyvyyteen ja valvontaan liittyviä haasteita. Erityisenä teemana tässä raportissa on joukkojenhallinta.

Suomi turvautuu laittomiin rypäleaseisiin »

Rypäleaseita käytettiin jo toisessa maailmansodassa ja laajamittaisemmin ne olivat käytössä Vietnamin sodassa. Suuren yleisön tietoisuuteen rypäleaseet tulivat Libanonin sodassa 2006 Israelin pudotettua niitä asutuille alueille Etelä-Libanonissa. Libanonin sota oli myös kimmoke kansalaisjärjestöjen ajamalle prosessille rypäleaseiden kieltämiseksi.

EU:n pakotebuumi »

Euroopan unioni määrää entistä enemmän kansainvälisiä pakotteita valtioita ja yksilöitä vastaan. Niiden seuraukset ovat yleensä jotain muuta kuin mihin on tähdätty.

Kreikka: monesta kriisistä yksi konflikti? »

Kreikka keikkuu uutisissa tämän tästä, mutta maan yhteiskunnallisesta tilanteesta puhutaan verrattain vähän. Jos puhumme vain taloudesta, onko olemassa vaara että Kreikka ajautuu konfliktitilanteeseen muun Euroopan huomaamatta? Kreikka-asiantuntijat Björn Forsén ja Erkki Huittinen analysoivat tilannetta Sadankomitean kutsuvieraina ja löysivät monta mahdollista kipinää konfliktille. Opimme myös, että poliittinen apatia ei ole aina pahasta.

Finanssikriisi ei ole vaikuttanut EU-maiden puolustusmenoihin »

Onko sitkeä finanssikriisi lopulta vaikuttanut EU-maiden poliittisiin päätöksiin, joilla linjataan puolustukseen käytettävistä määrärahoista? Tuore selvitys osoittaa, että vaikutus ei ole ollut ainakaan suoraviivainen.

Cronberg: EU:n oltava ulkopolitiikassaan johdonmukaisempi »

Rauhanliiton puheenjohtajan, europarlamentaarikko Tarja Cronberg mukaan Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on otettu erityisesti Lähi-idän osalta otettu takapakkia. Cronberg otti asiaan kantaa Rauhanasemalla marraskuussa pitämässään SaferGlobe Finlandin syysesitelmässä.

Suomella on mahdollisuuksia rauhanvälittäjäsuurvallaksi – mutta miten se tehdään? »

Suomen on toistaiseksi pidetty rauhanvälittäjänä passiivisena, mutta mahdollisuuksia huomattavasti aktiivisempaan rooliin on. Painopisteitä muodostettaessa on kuitenkin kuunneltava myös kehitysyhteistyöjärjestöjä ja maahanmuuttajia.

Keisari ilman vaatteita? »

Rauhanliitto järjesti 12. joulukuuta Helsingissä keskustelutilaisuuden EU:n uudesta ulkosuhdehallinnosta. Mitkä ovat laajasti kritisoidun viraston mahdollisuudet kehittää eurooppalaista siviilikriisinhallintaa, ja luottavatko jäsenmaat siihen?

Pages

Subscribe to Aihe: Euroopan unioni