Aihe: YK

Syyrian humanitaarinen kriisi synkkenee »

 

Syyrian konflikti on paitsi sisällissota, ennen kaikkea yhä syvenevä humanitaarinen kriisi. Suurin osa kriisin uhreista osa on siviiliväestöä, kuten lapsia, naisia ja vanhuksia.

Suomella on mahdollisuuksia rauhanvälittäjäsuurvallaksi – mutta miten se tehdään? »

Suomen on toistaiseksi pidetty rauhanvälittäjänä passiivisena, mutta mahdollisuuksia huomattavasti aktiivisempaan rooliin on. Painopisteitä muodostettaessa on kuitenkin kuunneltava myös kehitysyhteistyöjärjestöjä ja maahanmuuttajia.

Kongon synkät vuosikymmenet pimenevät yhä »

Kongon demokraattisen tasavallan Pohjois-Kivun ihmiset ovat olleet viimeiset kaksi vuosikymmentä jatkuvalla pakomatkalla, eikä väkivaltaisuuksille näy pikaista loppua. Konfliktin on sekaantunut pahan kerran myös Ruanda.

Ei vieläkään kansainvälistä asekauppasopimusta »

Viime heinäkuussa järjestetty, YK:n kansainväliseen asekauppasopimukseen (Arms Trade Treaty, ATT) tähdännyt konferenssi oli pettymys monelle sopimuksen puolesta työskennelleelle. Se oli myös menetys kansainväliselle ihmisoikeus- ja rauhantyölle. Valtiot eivät onnistuneet luomaan sopimusta, joka olisi luonut asekaupalle yhteiset pelisäännöt. Neuvotteluja seuranneiden Amnestyn ja Sadankomitean edustajat vakuuttavat kuitenkin, ettei peliä ole vielä pelattu.

Valtioiden vastuu yritysten ihmisoikeusloukkauksista kasvamassa »

Kansainväliset ihmisoikeussopimukset takaavat yksilöille erilaisia oikeuksia ja suojelevat yksilöä valtiolta. Perinteisesti valtioiden on nähty olevan vastuussa ihmisoikeuksien noudattamisesta maan rajojen sisäpuolella. Valtioilla on kuitenkin myös maan rajat ylittäviä ihmisoikeusvelvoitteita.

/

 

 


Nigerian öljytuhoaluetta huhtikuussa 2010. Sosialistisk Ungdom / flickr

Valta vaihtumassa epävakaassa Jemenissä »

Jemenin kansannousu on ajautunut kriittiseen vaiheeseen. Presidentti Saleh on allekirjoittanut vallanvaihtosopimuksen, mutta asia on kaikkea muuta kuin selvä.

Jemenissä eletään kriittisiä hetkiä. Presidentti Ali Abdullah Saleh hyväksyi viimein 23. marraskuuta sopimuksen, joka siirsi vallan varapresidentille. On kuitenkin merkkejä siitä, ettei Saleh, joka on todennut luovuttavansa vallan vain ”hyviin käsiin”, aio luopua vallasta helpolla.

Syyrian konflikti ja aseet – kädenvääntöä asevientikiellosta ja talouspakotteista »

Yhdysvallat on määrännyt Syyriaan asevientikiellon ja asteittain kovennettuja talouspakotteita 1970-luvulta lähtien. Terrorisminvastaisen sodan alettua George W. Bushin hallinto liitti Syyrian niin sanottuun pahuuden akseliin, ja vuonna 2004 Bush sääti toimeenpanevan määräyksen (Executive Order 13338), joka kielsi miltei kaiken yhdysvaltalaisviennin Syyriaan. Talouspakotteita tiukennettiin jälleen tämän vuoden huhti- ja toukokuussa, kun syyrialaishallinnon ihmisoikeusloukkaukset nousivat median otsikoihin.

Konflikti odottaa ratkaisua tai ratkaisijaa – eli mistä palestiinalaisten valtioaloitteessa lopulta on kyse? »

Palestiinalaishallinto jätti 23. syyskuuta YK:lle jäsenhakemuksensa, joka on parhaillaan turvallisuusneuvoston käsiteltävänä. Oletettavaa on, että Yhdysvallat käyttää veto-oikeuttaan, mistä seuraa, ettei turvallisuusneuvosto voi esittää Palestiinan hyväksymistä maailmanjärjestön jäseneksi.

Jäsenhakemuksen jättämistä on tulkittu keinoksi saada Israelin ja palestiinalaisten väliset rauhanneuvottelut uudelleen käyntiin. Viimeksi neuvotteluja käytiin viime vuoden syyskuussa, mutta ne kariutuivat, kun Israel päätti jatkaa siirtokuntien rakentamista.

Palestiinalaishallinto hakee tunnustusta YK:sta »

Sekä Israelissa että Palestiinassa odotetaan jännityksellä seuraavaa YK:n yleiskokousta syyskuussa. Tarkoituksena on, että yleiskokous äänestäisi itsenäisen Palestiinan valtion tunnustamisesta, mutta epäselvää on, olisiko siitä hyötyä.

Palestiinalaishallinnon presidentti Mahmud Abbas vahvisti kirjoituksessaan New York Timesissa toukokuun puolivälissä, että yleiskokouksessa haetaan tunnustusta palestiinalaisvaltiolle, joka noudattaisi vuoden 1967 rajoja. Lisäksi Abbas ilmoitti Palestiinan hakevan samassa yhteydessä YK:n jäsenyyttä.

Naisen paikka sodassa ja rauhassa – 10 vuotta turvallisuusneuvoston päätöslauselmasta 1325  »

Kymmenvuotiaan turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 tavoitteena on edistää naisten osallistumista konfliktien ehkäisyyn. Miten määrätietoisten naisten ääntä on rauhanrakentamisessa todellisuudessa kuunneltu, ja millaisia tuloksia naisten oma aktiivisuus on tuottanut?

data-cke-saved-src=/files/kuvat/___a____to____slauselma_1325_Maria_Karuvuori.jpg

Pages

Subscribe to Aihe: YK