Rauhanasemalla kolme uutta työntekijää – lue haastattelut!

Kuvat: Antton Nuotio, Tiina Keinänen

Rauhanasemalla on aivan lyhyen ajan sisään tullut kolme uutta työntekijää. Rauhanliiton sivarina aloitti Antton Nuotio, Rauhanliiton kampanja-assistenttina aloitti Heli Yli-Räisänen ja Sadankomitean nuorisoprojektivastaavana Tiina Keinänen. Pax laittoi heidät haastattelemaan toisiaan.


/

 

Antton seuraa työssään uutisia

 

Kuka olet?

Olen 20-vuotias joviaali poika Helsingistä. Ylioppilaaksi kirjoitettuani työskentelin vuoden graafikkona ja nyt suoritan vuorostaan siivilipalvelusta.

Miten päädyit suorittamaan siviilipalvelusta juuri Rauhanasemalle?

Siviilipalveluspaikkaa hakiessani silmäni iskivät vetävään ilmoitukseen, jossa mainittiin muun muassa mahdollisuudesta tehdä joitain itseäni kiinnostavia työtehtäviä. Halusin mielenkiintoisen ja monipuolisen palveluspaikan ja tämä vaikutti juuri sellaiselta.

Mitä sivari tekee Rauhanasemalla?

Autan tiedotteiden tekemisessä, huolehdin nettisivujen ylläpidosta ja teen esimerkiksi tapahtumiin julisteita. Työyhteisö on aika pieni ja töitä paljon, joten minullekin riittää kaikenlaista kivaa puuhaa.

Mikä on mukavinta työssäsi?

Työssäni on todella paljon mukavia asioita, mutta esimerkiksi se että työtehtäviä voi joissain määrin räätälöidä oman mielenkiinnon ja taitojen mukaan, on minulle tärkeää. Myös tämän työn tahaton oheisilmiö, jatkuva uutisten seuraaminen, on mukava piriste yleissivistykselleni.

Kerro jokin mielenkiintoinen yksityiskohta itsestäsi.

Opin vasta pari päivää sitten keittämään kahvia.

Mitä teet silloin, kun et ole työn touhussa?

Vapaa-ajallani yritän ehtiä touhuamaan kaikenlaista. Treenaan ja keikkailen bändin kanssa, piirtelen ja taiteilen, sekä tapailen kavereita aina kun mahdollista. Myös iltakävelyt meren äärellä kuuluvat pakollisiin aktiviteetteihini.

Mitä odotat erityisesti lähestyvältä talvelta?

Sitä että asuntoni lämmitys toimii, eikä kuuma vesi loppuisi kesken suihkujen.


/

 

Kampanja-assistentin työpisteen kaaos on luovaa ja hallittua

 

Kerro lyhyesti kuka olet ja mistä tulet.

Olen 28- vuotias vastavirtaan uiskentelija, syntyjäni Turusta, geneettisesti ympäri Suomea, nyt yhdeksättä vuotta Helsingissä.

Miten olet löytänyt tiesi Rauhanliiton kampanja-assistentiksi vai löysikö Rauhanliitto sinut?

Olen tehnyt paljon hommia järjestökentällä, lähinnä ihmisoikeuksien parissa, joten Rauhanliitto sopi kuvaan mainiosti. Hain töitä Sadankomitean ilmoituksen kautta ja haastattelussa sitten Rauhanliitto nappasikin minut.

Mitä kampanja-assistentin työpäivään kuuluu? Puudutko tietokoneen ääressä istumiseen vai tuppaatko juoksennella eri paikoissa asioita hoidellessasi?

Pidän muun muassa yhteyttä Rauhanliiton jäsenjärjestöihin ja tapahtumien yhteistyökumppaneihin, suunnittelen ja kirjoitan. Aika paljon aikaa menee tietokoneen ääressä, mutta ei se ole puuduttavaa. Työni on monipuolista ja saan käyttää siinä luovuutta, joten ei tässä ehdi kyllästyä.

Minkälaista on työskennellä juuri Rauhanliitolla? Vallitseeko työympäristössäsi luova kaaos vai tiukka järjestys?

Luova, hallittu kaaos! Rauhanasema on mahtava työympäristö, hyviä tyyppejä työkavereina ja tilaa olla oma itsensä. Sitä paitsi vanha puutalo on ihana miljöö.

Kerro jotain kampanjasta tai kampanjoista, joiden parissa työskentelet.

Loin kampanjan kansainväliselle väkivallattomuuden päivälle, joka kantaa Facebookissa nimeä Gandhi tahtoo sinut 2.10.! Samainen päivä on näet Mahatma Gandhin syntymäpäivä. Siihen osallistuminen on täysin ilmaista ja osallistua voi missä tahansa. Ideana on yksinkertaisesti pukea päälleen jotain oranssia väkivallattomuuden päivänä ja näin viestittää omassa arjessaan tukevansa väkivallattomuutta. Kampanjaa liittyy myös valokuvakilpailu. Katsotaan mitä muuta vielä keksitään.

Minkälainen ihminen sinusta paljastuu, kun työpäivä päättyy?

Työpäivän jälkeen on usein lisää järjestöhommia, joita teen vapaaehtoisesti. Sen lisäksi ulkoilutan ja parhaani mukaan viihdytän kahta koiraani, kokkailen vegaaniruokaa ja opiskelen muun muassa sukupuolentutkimusta. Viikonloppuisin pelaan jalkapalloa ja käyn ulkona kavereiden kanssa.

Kerro lopuksi Paxin lukijoille, kuinka sinä vältät syysmasennuksen?

Voiko sen välttää? Harkitsen jonkin ihmelampun hankkimista. Sen lisäksi poltan kynttilöitä, yritän saada valoa elämääni muista ihmisistä, hyvistä kirjoista ja siskoni ihanan puolivuotiaan lapsen seurasta.


/

 

Tiina suunnittelee Sadiksen nuorisoleiriä

 

Esittele itsesi ilman koulutustitteleitä ja työkokemustaustaa – eli kuka olet ja mistä tulet?

Olen 25-vuotias maailmanparantaja Pasilasta. Tosin alunperin olen kotoisin Valkeakoskelta, Etelä-Pirkanmaalta.

Miksi Sadankomitea?

Olen kansalaisjärjestökonkari, vaikka en Sadankomiteassa olekaan aiemmin toiminut. Rauhan- ja turvallisuuskysymykset kiinnostavat minua, ja Sadiskin oli aiemmin jotenkin tuttu. Kun näin mielenkiintoisen työpaikan, päätin hakea.

Mitä kuuluu tavalliseen työpäivääsi?

Pääasiassa käytän aikaani marraskuussa olevan nuortenleirin suunnitteluun ja toteutukseen. Hoidan kaikkea käytännön nukkumajärjestelyistä koulutussisältöön. Suunnittelen myös ensi vuoden nuorisoprojektia.

Entä epätavalliseen?

En tiedä, voiko järjestötyössä mitään pitää kovin epätavallisena. Yllättäviä kokouksia tai siivousprojekteja saattaa ilmaantua.

Millaista työskentely Sadankomiteassa ja Rauhanasemalla on?

Erittäin viihtyisää ja mukavaa. Työkaverit kruunaavat kaiken. Töitä tosin saa tehdä paljon.

Mitä teet työpäivän jälkeen?

Silitän kissoja ja vaihdan päivän kuulumiset puolisoni kanssa. Vaikka olen pirteä ja menevä, viihdyn myös hyvin kotona rauhallisissa merkeissä.

Miten varaudut talveen?

Poltan valtavia määriä kynttilöitä. Viime aikoina olen yrittänyt löytää ekologisempaa vaihtoehtoa steariinikynttilöiden tilalle.

Kirjasuositus syysiltoihin?

Luettavaksi suosittelen lämpimästi Chimamanda Ngozi Adichen kirjan Puolikas keltaista aurinkoa.

Lehden numero: