Keneltä diktaattori osti kyynelkaasunsa?

Rauhanjärjestöjen mukaan asekauppa Egyptin ja muiden epädemokraattisesti hallittujen maiden kanssa on lopetettava. Libyan veristen mellakoiden seurauksena Ison-Britannian ja Ranskan hallitukset viestittivät samanlaisia näkemyksiä, mutta mikä lopulta on bisneksen todellinen tila?

Mies pakenee kyynelkaasua Kairossa tammikuussa. Kuva: Ramy Raoof.

Vaikka Yhdysvallat oli ja on Mubarakin osittain kaatuneen hallinnon merkittävin aseistaja, ovat myös monet Euroopan Unionin maat, Suomi mukaan lukien, vieneet Egyptiin ja muihin alueen toistaiseksi epädemokraattisiin maihin runsaasti aseita ja puolustustarvikkeita. Vuonna 2009 Lähi-itään myönnettiin vientilupia 9.6 miljardin euron arvosta, ja Suomi on vienyt sotatarvikkeita ja varusteita sekä Egyptin että Tunisian armeijoille ja muille valtiollisille turvallisuusjoukoille.

Muun muassa Algeriaan, Jordaniaan, Libyaan ja Marokkoon on viime vuosina myös sallittu tehdä niin kutsuttuja esittelyvientejä, jotka tähtäävät varsinaisiin asekauppoihin.

Rauhanliitto, Rauhanpuolustajat ja Sadankomitea julkaisivat 4. helmikuuta tiedotteen, jonka mukaan Suomen ja muiden Euroopan Unionin maiden on välittömästi lopetettava kaikki asekauppa Egyptin kanssa. Järjestöt vaativat myös kaikille asevientiluville tiukempaa seulaa.

Egyptin vallankumouksessa ammuttuja kyynelkaasupanoksia. Kuva: Mahmoud Saber.

Brittihallitus taipuu vientikieltoon

Helmikuun alun jälkeen tilanne useissa arabimaissa, kuten Bahrainissa, Libyassa ja Jemenissä on eskaloitunut, ja vallanpitäjät ovat tarttuneet aseisiin tukahduttaakseen kansannousut. Ja jos Egyptin mellakkapoliisit 28.1. ampuivat mielenosoittajia amerikkalaisvalmisteisella kyynelkaasulla, on Libyan Muammar Gaddafin kansalaisiinsa kohdistama aggressiivinen vastaisku synnyttänyt Isossa-Britanniassa kohun sikäläisen puolustusvälineteollisuuden osuudesta joukkojen varustamisessa.

Lauantaina 19. helmikuuta brittiläinen The Independent raportoi, että Ison-Britannian hallitus oli taipunut julkisen paineen alla ja kumonnut 24 yrityskohtaista ja 20 avointa asevientilupaa Bahrainiin. Libyaa koskevia lupia oli samalla kumottu kahdeksan kappaletta. Independent arvioi, että luvat olivat koskeneet joukkojen hallintaan käytettyä välineistöä. Samoin Ranska olisi lehden mukaan kieltänyt kaiken asekaupan molempiin maihin.

Independentin siteeraaman Ison-Britannian ulkoministerin William Haguen sanoin ei ollut ”mitään todisteita” siitä, että protestoijia olisi Bahrainissa ammuttu brittiläisellä kyynelkaasulla. Niin Hague kuin useat muutkin EU-ulkoministerit ovat myös kehottaneet Lähi-idän vallanpitäjiä ’pidättäytymään voimankäytöstä’ mielenosoittajia vastaan.

Human Rights Watchin 20.2. julkaiseman tiedotteen mukaan Libyan protesteissa olisi edeltäneen neljän päivän aikana kuollut 233 ihmistä. Samaan aikaan järjestettiin Abu Dhabissa suuret IDEX-aseteollisuusmessut, joilla Ison-Britannian aseteollisuus esitteli osaamistaan. Maan delegaatiota johtivat maan vientiä edistävän UKTIn (UK Trade and Investment delegation) 15 virkamiestä. UKTIsta vakuutettiin Independentille, että yksikään messuille osallistuvista yrityksistä ”ei myisi, esittelisi tai markkinoisi kyynelkaasua”. Sen sijaan Independentin jutussa haastateltu Ison-Britannian ulkoministeriön edustaja Alistair Burt sanoi, että hallitus on ”syvästi huolissaan Bahrainin tilanteesta ja tapahtumista, jotka ovat johtaneet useiden protestoijien kuolemaan”. Jo aiemmin ulkoministeri Hague oli ilmoittanut, ettei maa ”myy toisille maille materiaalia, jota todennäköisesti käytettäisiin ’sisäiseen repressioon’”.

Asekauppa ulkopolitiikan kärjessä?

Independent kirjoittaa, että Ison-Britannian toukokuussa 2010 valtaan noussut koalitiohallitus on korostanut ulkopolitiikassaan kauppasuhteita ja solminut vahvat vientisiteet muun muassa Libyaan. Myös brittiläinen CAAT-järjestö (Campaign Against Arms Trade) listaa verkkosivuillaan, mille asetyypeille Iso-Bitanniassa myönnettiin Bahrainia tai Libyaa koskeva vientilupa vuonna 2010. Bahrainin vientiä varten luvan saivat ainakin kyynelkaasu, joukkojenhallinta-ammukset, haulikot, tarkkuuskiväärit ja konepistoolit. Libyaan taas sallittiin myydä ennen kaikkea pienaseiden ja joukkojenhallinta-ammuksia, joiden osuus 4,7 miljoonan punnan arvoisista vientiluvista oli 3,2 miljoonaa. Independentin mukaan Libyaan on viety niin ikään viety niin kyynelkaasua, sotilasajoneuvoja kuin lämpökuvausvälineistöäkin. UKTI on lisäksi määritellyt sekä Bahrainin että Libyan Ison-Britannian aseviennin avain- tai prioriteettimarkkinaksi, ja Libyassa on suoritettu myös ’korkean tason poliittisia interventioita’ asemyynnin edistämiseksi. Libyan vuoden 2010 LibDex-asemessuilla Iso-Britannialla oli CAAT:n mukaan ylivoimaisesti suurin osasto.

”Ministerit väittävät, että he haluavat tukea avoimuus- ja demokratiakehitystä Lähi-idässä, mutta samaan aikaan he avustavat autoritäärisiä hallituksia ja tarjoavat heille sorron välineitä”, sanoo CAAT:n kampanjakoordinaattori Sarah Waldron järjestön tiedotteessa. ”He eivät ainoataan hyväksy tämän välineistön myyntiä, he markkinoivat sitä aktiivisesti. Tarvitaan välitön asevientikielto - mutta vielä tärkeämpää on kysyä, miksi vientiä on alunperinkään sallittu.”

Suomi: ei tarvetta kiristyksille

Entä mitä tekee Suomi? YLE Uutisten 19.2. haastatteleman puolustusministeri Jyri Häkämiehen mukaan Suomella ei ole toistaiseksi tarvetta kiristää aseviennin rajoituksia arabimaihin. Häkämies sanoo, että jokainen vientilupa edellyttää puolustusministeriön ja ulkoministeriön käsittelyä, ja harkinnan keskeinen ohjenuora on EU:n linja.

Puolustusministeriön erityisasiantuntija Sanna Poutiainen kertoo YLE Uutisille, että Bahrainiin vietiin Suomesta vuonna 2009 muutamien kymmenien tuhansien eurojen arvosta tarkkuuskiväärejä ja viestintävälineistöä. Lähi-idän maista suomalaisia asetarvikkeita viedään eniten Saudi-Arabiaan, ja tästäkin viennistä suurin osa on Poutiaisen mukaan viime vuosina ollut suojaliivejä ja kaasunaamareita. Libyaan ei viime vuosina ole viety minkäänlaista puolustusmateriaalia. Lähi-idän osuus Suomen kaikesta puolustustarvikeviennistä on noin viisi prosenttia.

The Independentin juttu: http://www.independent.co.uk/news/world/middle-east/crackdown-on-arms-exports-to-bahrain-2219269.html

CAAT:n kampanjasivut: http://www.caat.org.uk/