Aihe: 2007/01

Aseidenriisunta ei näy puolueiden vaaliohjelmissa »

 

Eduskuntapuolueiden vaaliohjelmissa turvallisuuspoliittisia teemoja käsitellään suhteellisen niukasti. Useimmat puolueet tunnustavat Suomea kohtaavien uhkakuvien muuttuneen, mutta eivät näe  tässä tilanteessa aihetta sotilasmenojen karsimiseen.

Jos vaaliohjelmiin on luottaminen, halutaan sekä puolustusmenojen kansantuote-osuus että Suomen asevelvollisuusjärjestelmä säilyttää pääpiirteissään ennallaan myös seuraavalla vaalikaudella. Asevelvollisuutta ei kuitenkaan pidetä koskemattomana.

USA romuttamassa ydinsulkusopimuksen »

 

Yhdysvaltain ja Intian välinen ydinteknologiasopimus horjuttaa YK:n ydinsulkusopimusta, pelkäävät rauhanliikkeet. Kauppasopimus viimeistellään tänä keväänä, ja USA:n demokraattienemmistöinen kongressi on jo antanut sille siunauksensa. Ydinsulkusopimus kieltää yhteistyön siihen liittymättömän valtion kanssa, mutta Intia halutaan nyt nähdä poikkeustapauksena.

Myös Ranska, iso-Britannia ja Venäjä himoitsevat pääsyä Intian rikkaille markkinoille.

Kolumni: Rauha ja kansalaistoiminta »

TOHTORI PENTTI ARAJÄRVI

Suomi kansakuntana ja suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu vahvasti kansalaisjärjestöjen aloitteesta, voimalla ja tukemana.

Sata vuotta sitten, jolloin suomalainen rauhanliikekin sai alkunsa, oli erityisen vahva kansallisen ja yhteiskunnallisen heräämisen aika. Tsaarinvallan heikkouden seurauksena toteutettiin eduskuntauudistus, mikä merkitsi myös esimerkiksi puoluejärjestelmän kehittymistä.

EU:n perustuslaki ja aseteollisuus »

Eurooppalainen asekauppaa vastustava verkosto ENAAT on julkaisuut netissä raportin ”Aseteollisuus ja EU:n perustuslaki”. Raportin ovat kirjoittaneet Martin Broek ja Wandela de Vries. Julkaisemme raportin yhteenvedon suomeksi (käännös: Oili Alm). Koko englanninkielinen raportti on osoitteessa

100 vuotta suomalaista rauhanliikettä »

Viime vuonna juhlittiin kansanvaltaa, kun tuli kuluneeksi sata vuotta siitä, kun säädyt hyväksyivät uuden valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain.

Toukokuussa 2007 tulee kuluneeksi sata vuotta yksikamarisen eduskunnan ensimmäisestä täysistunnosta. SAK viettää tänä vuonna ammattiyhdistysliikkeen 100-vuotisjuhlaa.

Myös Rauhanliike juhlii tänä vuonna 100-vuotisjuhlavuottaan.

Nairobin sosiaalifoorumissa koettua »

KatiSadankomitealaiset Kati ja Pekka Peltola osallistuivat tammikuussa Nairobissa, Keniassa pidettyyn seitsemänteen Maailman sosiaalifoorumin (WSF) kokoukseen. Katin mielestä sosiaalifoorumi oli tällä kertaa näkyvästi kenialaisten tapahtuma, vaikka 50 000 osallistujan joukossa oli foorumiveteraanien puheiden mukaan vähän paikallisia verrattuna esimerkiksi brasilialaisiin edeltäjiin.

Tässä Katin lyhyt raportti foorumista:

Lapinjärven sivarikeskukselle valittiin naisjohtaja »

Lapinjärven koulutuskeskuksen (LKK) eli valtakunnallisen siviilipalveluskeskuksen johtajana aloitti helmikuun alussa 43-vuotias filosofian tohtori Tiina Koivuniemi. Koivuniemi väitteli tohtoriksi  vuonna 2004 pääaineena aikuiskasvatus. Hän sanoo työskennelleensä oikeastaan koko elämänsä koulutuksen parissa. Koulutusvastaava Timo Virtala haastatteli uutta johtajaansa.

Rauhankasvatusinstituutin puheenjohtaja vaihtui »

Rauhankasvatusinstituutti ry:n pitkäaikainen puheenjohtaja professori Reijo E. Heinonen jätti puheenjohtajan tehtävänsä vuoden 2006 lopussa. Yhdistyksen uutena puheenjohtajana aloitti 1.1.2007 FT, dosentti Thomas Wallgren.

Professori Reijo E. Heinonen toimi Rauhankasvatusinstituutti ry:n hallituksen puheenjohtajana vuosina 1997 – 2006. Hänet tunnetaan Suomessa sekä maailmalla globaalin etiikan ja uskontojen välisen dialogin puolesta puhujana.

Rauhanliikkeen 100–vuotisjuhlat käyntiin rauhankasvatuksella »

Helmikuun 10.päivänä aloitettiin rauhanliikkeen 100-vuotisjuhlavuosi seminaarilla Tampereella, eli samassa kaupungissa kuin ensimmäinen Rauhanliitto syntyi. Päivän aloitti seminaari, jossa pohdittiin kysymystä ”Tarvitaanko rauhankasvatusta?”.

Suomen kiellettävä rypälepommit - allekirjoita vetoomus! »

Arvostetun Human Rights Watch -järjestön mukaan tänä päivänä mikään tavanomainen ase ei muodosta yhtä suurta vaaraa siviileille kun rypälepommit. Mm. Libanonin sodan yhteydessä Israel kylvi ennätysmäärän rypäleammuksia Libanonin alueelle. Osa niistä on edelleen räjähtämättöminä maastossa aiheuttaen vaaraa siviileille.

Pages

Subscribe to Aihe: 2007/01