- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
20 vuotta Rauhankoulua
Rauhankoulu sai alkunsa vuonna 1998, kun Rauhanliitto ja Rauhankasvatusinstituutti aloittivat uudenlaisen projektin rauhankasvatuksen lisäämiseksi kouluissa. Alkuvuosien toiminnasta vastasi pieni, tiivis ohjaajaporukka. Toiminta käynnistettiin ensin Helsingissä, mutta pääkaupungista se laajeni muillekin paikkakunnille.
”Aloitin tässä työssä vuonna 2010, kun Rauhankoulu oli pyörinyt jo 12 vuotta”, Rauhanliiton globaalikasvatuksen asiantuntija Annukka Toivonen kertoo. Tätä ennen rauhankasvatuksessa oli pilotoitu uutta, kaksipäiväista toimintamallia. Rauhankoulu oli saanut ulkoministeriöltä hanketukea jo pari vuotta ja päässyt sen avulla laajentamaan toimintaansa Helsingistä myös muille paikkakunnille.
”Rauhankoulu oli elinvoimainen ja intoa uuteen toimintamalliin löytyi. Toimintapäivät olivat myös koulujen puolelta suosittuja – tilauksia tuli paljon”, Toivonen muistelee. Suosio on säilynyt tähän päivään asti. Monet koulut tilaavat hyväksi toteamansa kokonaisuuden vuosi toisensa jälkeen. Nykyisin kouluryhmille maksuttomat, kaksiosaiset toimintakokonaisuudet ovat olennainen osa Rauhankoulun toimintaa. Toimintapäiviä tarjotaan pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella ja ruotsinkielisinä Vaasan seudulla.
Suosion lisäksi myös menetelmät ovat perusperiaatteiltaan säilyneet samana. Rauhankoulussa rauhaa ja globaaleja kehityskysymyksiä lähestytään draamanmenetelmien, dialogisuuden ja elämyksellisyyden keinoin. Vuosien saatossa draamatarinoita on kehitetty lisää, eri ikäluokille räätälöitynä.
”Erityisen palkitsevia ovat hetket ryhmän – koululaisten tai aikuisten ammattilaisten – kanssa, kun näen oivalluksen syttyvän”, pian yhdeksän vuotta Rauhankoulun toimintaa koordinoinut Toivonen sanoo. Eläytyminen esimerkiksi etelä-sudanilaisen pakolaisen asemaan voi kannustaa pohtimaan laajemminkin kehityskysymyksiä ja omia vaikutusmahdollisuuksia.
Iso muutos Rauhankoulun toiminnassa oli yhteyksien avautuminen opettajankoulutuslaitoksille. Rauhankoulu kouluttaa säännöllisesti opettajia sekä opettajaksi tai lastentarhanopettajaksi opiskelevia muun muassa Turussa, Raumalla ja Helsingissä. ”Meidän kannaltamme tällainen toimnta vahvistaa laatua, kun olemme jatkuvan akateemisen arvioinnin alla”, Toivonen toteaa. ”Yliopisto-opettajat ja opiskelijat antavat kyllä suoraa palautetta.”
Opettajien ja tulevien opettajien koulutus on tärkeää myös globaalikasvatuksen jatkon kannalta. Järjestöt, Rauhanliitto ja Rauhankoulu muiden mukana, tekivät paljon töitä globaalikasvatuksen sisältöjen saamiseksi koulujen opetussuunnitelmiin. Nyt suunnitelmissa mainitaan jälleen rauhankasvatuskin.
”Opettajien ja tulevien opettajien koulutus tuo paljon tuloksia. On tärkeää, että opettajat saavat koulutuksistamme työkaluja omaan työhönsä”, sanoo Toivonen. ”Rauhankoulun erityisyys on sisällöissä: Panostamme paljon pedagogisesti laadukkaan, draamallisen sisällön kehittämiseen.” Jatkossa siintääkin toive koulujen työtä tukevasta Rauhankoulusta.