Error message

  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Deprecated function: implode(): Passing glue string after array is deprecated. Swap the parameters in drupal_get_feeds() (line 394 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).

Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa

Kirjoittaja:

Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana ihmisten suhde lasten oikeuksiin on muuttunut. Kansainvälistä lakia on muutettu niin, että lapsilla on omat erityisoikeutensa lain edessä ja Yhdysvaltoja vaille kaikki maat ovat allekirjoittaneet lapsen oikeuksien sopimuksen. Samalla on alettu pohtia mitkä ovat lasten velvollisuudet. Erityisen monimutkainen tämä kysymys on lapsisotilaiden tekemien rikosten käsittelyssä.

Tällä hetkellä kansainvälinen rikostuomioistuin käsittelee ensimmäistä tapausta, jossa syytetty on entinen lapsisotilas. Dominic Ongwen on syytettynä 70 sotarikoksesta ja rikoksesta ihmisyyttä vastaan. Näiden rikosten joukossa on myös se rikos, jonka uhri hän alunalkaen on: lapsisotilaiden rekrytointi. Oikeudenkäynti häntä vastaan alkoi jo vuonna 2016 ja tuleva tuomio vaikuttaa varmasti lapsisotilaiden rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Dominic Ongwen. Kuva: US Department of State

Dominic Ongwen. Kuva: US Department of State

Epämääräiset kansainväliset sopimukset

Kansainvälisesti lastenoikeudet kuuluvat kolmen kansainvälisen lain alalle: kansainväliseen rikoslakiin, kansainvälisiin ihmisoikeuksiin ja kansainväliseen humanitaariseen lakiin. Kansainvälinen rikoslaki perustuu lähinnä kansainvälisen rikostuomioistuimen sopimukseen, Rooman sopimukseen vuodelta 1998. kansainvälinen ihmisoikeuslaki on monimuotoinen ja laajasti hyväksytty, sen pohjana ovat muun muassa YK:N yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus. Kansainvälinen humanitaarinen laki muodostaa sodankäynnin lait, niistä tunnetuimpia ovat Geneven sopimukset.

Suurin osa näistä kansainvälisistä sopimuksista on ajalta, jolloin lapsisotilaiden rikosoikeudellinen vastuu ei ole ole ollut kysymys ja sen vuoksi sopimukset eivät sisällä erityismainintaa lapsisotilaiden asemasta. Siitä huolimatta esimerkiksi Geneven sopimukset ja entisen Jugoslavian kansainvälinen tuomioistuin sallivat lapsisotilaiden oikeudenkäynnit.

Sierra Leonen erityistuomioistuimen saama toimintavaltuutus mainitsee erikseen tuomioistuimen tuomiovallan koskevan kaikkia yli 15-vuotiaita. Rooman sopimuksen toimivaltaa on rajoitettu, eikä se kosketa rikoksia, joiden tekijä on alle 18-vuotias. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Ongwen on syytettynä vain niistä rikoksista, joihin hän on syyllistynyt 18 täytettyään. Toimivalta on myös rajoitettu siten, että ketään ei voida syyttää rikoksista, jotka ovat tapahtyneet ennen kuin Rooman sopimus oli voimassa eli ennen heinäkuuta 2002.

Kiinnostava porsaanreikä Rooman sopimuksessa on se, että kansainvälisiin rikoksiin syyllistyneet lapset voidaan tuoda oikeuden eteen kansallisissa tuomioistuimissa kunkin maan oman rikoslain alaikärajan mukaan. Esimerkiksi Saudi-Arabiassa ikäraja on vain 7 vuotta ja Suomessa 15.

Käytännössä tällainen ikärajojen noudattaminen tarkoittaa, että Suomessa olisi mahdollista tuomita 15 vuotta täyttänyt henkilö sotarikoksista Rooman sopimuksen alla. Tätä ongelmaa on pohdittu kansainvälisen rikoslain ympärillä käytävissä keskusteluissa ja monet kansainväliset sopimukset sisältävät kohdan, jossa todetaa, ettei kotimainen alaikäraja saisi olla liian matala. Suositus on yleisesti 18 vuotta, mutta se on vain suositus, ei laki. Yksinkertaisin tapa välttää tällaiset oikeudenkäynnit olisi kansainvälisen nuorisotuomioistuimen perustaminen.

Lapsisotilaita Kongossa. Kuva: Wikimedia Commons.

Lapsisotilaita Kongossa. Kuva: Wikimedia Commons.

Lapsisotilaat maailmassa

Tällä hetkellä maailmassa arvioidaan olevan noin 300 000 lapsisotilasta. Noin puolet tästä määrästä on Afrikassa. Lapsen oikeuksien sopipmus vuodelta 1989 antaa kansainvälisesti hyväksytyimmä määritelmän lapsesta alle 18-vuotiaana henkilönä. Sopimuksen ovat ratifioineet kaikki muut maat paitsi Yhdysvallat. Vaikka määritelmä on lähes maailmanlaajuisesti hyväksytty, ovat lapsuuden ja lapsen määritelmät kulttuurisidonnaisia.

Monelle tulevat lapsisotilaista mieleen vain siepatut ja pahoinpidellyt lapset, jotka on pakotettu hirmutekoihin, pienet lapset pitelemässä itsensä kokoisia kivääreitä Afrikan viidakossa. Tämä mielikuva tulee tehokkaasti kyseenalaistettua Ongwenin oikeudenkäynnissä, jossa syyttäjä pyrkii näyttämään sen puolen lapsisotilaista, jota harvemmin kuvaillaan: sotilaat, jotka siepattiin lapsina, mutta jotka itse päättivät jäädä kapinallisjoukon riveihin, keräsivät siellä mainetta ja asemaa ja osallistuivat sekä kansainvälisten rikosten suunnitelluun että toteutukseen. Dominic Ongwen oli sieppaushetkellään noin kymmenvuotias. Kun hän antautui Keski-Afrikan tasavallan joukoille vuonna 2015 hän oli melkein 40 ja arvoltaan toiseksi korkein komentaja Lord´s Resistance Armyssa (LRA).

Vaikka osa lapsisotilaista värväytyykin vapaaehtoisesti, harva kykenee ymmärtämään sodan kauheutta. Tutkijoiden yleinen arvio on, että alaikäisten suostumusta ei voida pitää riittävänä, sillä heillä ei ole mahdollisuutta ymmärtää, mihin he sitoutuvat. Tyttölapset toimivat sodassa usein kokkeina ja siivoojina, mutta on tavallista, että kapinallisjoukkojen johtajat ottavat heitä itselleen niin sanotuiksi vaimoiksi ja lahjoittavat nuoria naisia hyvin suoriutuneille alamaisilleenkin.

Ongwenin oikeudenkäynnissä häntä vastaan todistavat seitsemän pakotettua vaimoa, jotka puhuvat kapinallisjohtajan julimista tavoista ja halusta edistää LRA:n agendaa. Kapinallisjoukot käyttävät myös hyväksi muiden armeijoiden haluttomuutta tappaa lapsia ja komentavat pienet lapset hyökkäyksen eturiviin.

Miten tulkita kansainvälisiä sopimuksia?

Syytteiden mukaan Ongwen on tappanut tai määrännyt tapettavaksi kymmeniä tuhansia ihmisiä sekä siepannut tuhansia lapsia taistelemaan joukoissaan. Kun häntä seuraa oikeudenkäynnissä, on vaikea nähdä sitä viattomuutta, joka lapsiin yleensä liitetään. Oikeudenkäynnissä on vielä todistajien kuuleminen kesken, joten ratkaisua joudutaan odottamaan kuukausia, ehkä vuosia. Kansainväliset oikeudenkäynnit ovat tunnetusti erittäin pitkiä todistusaineiston laajuuden ja valtavan käännöstyön takia. Ratkaisusta tullee lasten rikosoikeudellisen vastuun ja tulevaisuuden lapsisotilaiden kannalta ennakkotapaus.

Lähes kaikki Afrikan valtiot ovat ratifioineet Rooman sopimuksen, mikä tarkoittaa sitä, että Kansainvälisellä rikostuomioistuimella niissä toimivalta sopimuksen piiriin kuuluvien rikosten osalta. Sopimuksen piiriin kuuluvat sotarikokset, rikokset ihmisyyttä vastaan sekä kansanmurha. Heinäkuusta lähtien Rooman sopimus on myös sisältänyt toiseen valtioon hyökkäämisen.

Entisille lapsisotilaille parempi tulevaisuus

Lapsisotilaiden tukeminen on tärkeää, sillä tutkimus osoittaa, että harva lapsisotilas tällä hetkellä kykenee palaamaan normaaliin elämään. Erityisesti köyhissä valtioissa monet lapset päätyvät sotilaiksi uudelleen, koska se on heille ainoa mahdollinen toimeentulon lähde. Jos valtaosa tulevasta työikäisestä sukupolvesta on taistelemassa tai kuolee sodissa, on maan erittäin vaikea päästä eteenpäin.

Tyttölapsisotilaat kärsivät siitä, että heidän asemaansa entisinä lapsisotilaina ei aina tunnusteta. Monet kuntoutusohjelmat tunnustava vain lapsisotilaat, jotka antautumisen hetkellä luovuttvat aseen. Usein tytöt hoitavat muita tehtäviä kuin tastelemisen tai jakavat aseita muiden lasten kanssa. Heitä hyljeksitään kuntoutuksessa, minkä takia heidän traumojaan ei hoideta.

Monet heimoyhteisöt uskovat, että naisen kuulluu olla neitsyt avioliittoon asti ja nämä hyväksikäytetyt nouoret naiset suljetaan yhteisön ulkopuolelle. Suuri osa entisistä tyttölapsisotilaista päätyykin asumaan yhdessä. Heille ei ole mahdollisuutta palata yhteiskuntaan työtä tekevinä ja toimivina jäseninä, joten heidän täytyy löytää toimeentulonsa laittomin keinoin



Sodat harvoin koskettavat vain yhtä valtiota  ja niiden tuhot heijastuvat muihinkin. Valtion toipuminen sodasta kestää kokonaisen sukupuolven ajan. Jos uusi sukupolvi ei ole työkykyinen, on erittäin vaikeaa pysyä kehityksessä mukana. Puhumattakaan ekonomisista ja ekologisista vaikutuksista sen enempää, on selvää, että 300 000 lapsisotilasta on 300 000 lapsisotilasta liikaa ja rauhan sekä lapsuuden turvaaminen on tärkeätä niin inhimillisen kuin taloudellisenkin hinnan vuoksi.

Lehden numero: