Aihe: Lähi-itä

Suomen asevienti Lähi-itään taas otsikoissa »

Asekauppa ei ole vain bisnestä, vaan myös politiikkaa. Suomen aseviennissä ovat vastakkain kaksi ulkopolitiikan tavoitetta: suomalaisten yritysten tukeminen sekä rauhan ja ihmisoikeuksien edistäminen.

Lähi-Itä: tungosta geopoliittisella tunkiolla »

Iranin vahvistuminen hermostuttaa Saudi-Arabiaa, kirjoittaa Hannu Reime

YK:n joululahja rauhalle »

Kansanedustaja ja entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja kirjoittaa YK:n päätöslauselmasta Israelin siirtokuntien laittomuudesta ja siitä, mitä Israelin ja Palestiinan suhteen tulisi tehdä.

Ihmisoikeusrikosten tukija vai moraalinen keskitien kulkija? Suomen asevienti nousi otsikoihin »

Vuosi 2015 oli ensimmäinen, jolloin Euroopan unioni ei ollut Suomen tärkein asekauppakumppani. Merkittävimmäksi aseviennin kohdemaaksi tuli Lähi-itä, käy ilmi rauhan- ja turvallisuuden tutkimusverkosto SaferGloben lokakuussa julkaistusta asevalvontaraportista.

Riistettyjä ihmisoikeuksia, valheellista rauhaa ja massamurhia »

Euroopan unionin ja monien länsimaiden tukea nauttivassa Turkissa toteutetaan laajaa kansanmurhaa. Jos ei pian ryhdytä toimenpiteisiin, maa saattaa ajautua sisällissotaan.

Pakolaiskriisin todelliset syylliset »

Pakolaisina Suomeen tulleiden vanhempien lapsi Idil Tekin kirjoittaa pakolaiskriisistä ja suomalaisesta rasismista.

Kurdistan »

2000-luvulla kurdinationalismi on noussut yhdeksi Lähi-Idän levottoman poliittisen tilanteen keskeisistä tekijöistä. Kurdilainen identiteetti ja instituutiot ovat vahvistuneet niin Irakissa, Syyriassa, Turkissa ja Iranissa kuin myös Euroopassa ja Pohjois-Amerikan diasporassa asuvien kurdien keskuudessa. Kurdistan on muuttumassa yhä enemmän fiktiivisestä käsitteestä todelliseksi ja laajalti tunnustetuksi poliittisen maantieteen käsitteeksi. Vaikka yhtenäinen ja itsenäinen kurdivaltio näyttää vielä poliittisesti kaukaiselta, on selvää että kurdeja ei voida alueen politiikassa enää sivuuttaa.

Toinen sukupuoli Syyrian kurdialueilla »

Syyrian pitkään jatkuneessa sisällissodassa käydään taistelua monella rintamalla. Pohjoisen kurdialueilla taistelee monia ryhmittymiä, ja mukana on myös tuhansia naisia. Kurdinaisten sota on taistelua islamilaista fundamentalismia, syrjintää, patriarkaalisia yhteiskuntarakenteita sekä kurdien alisteista asemaa vastaan. Vaikka ISIS on myös heidän suuri vihollisensa, on kyseessä pitkään jatkunut taistelu. Lännen näkökulma ylenkatsoo feminismin historiaa Lähi-idässä sekä kurdien naisasialiikettä. Naistaistelijoiden kamppailussa ei ole kyse vain taistelusta ISISiä vastaan.

Jäähyväiset ydinaseille? »

Harvemmin puhutaan siitä, että nykyisten ydinasevaltojen lisäksi toisen maailman sodan jälkeen, kilpavarustelun ollessa kuumimmillaan joukko valtioita suunnitteli ydinaseen hankintaa, mutta luopui suunnitelmastaan.

Subscribe to Aihe: Lähi-itä