Yle hoi – myös skuuppien faktat tarkistettava!

"Vastaanottokeskuksissa on alettu järjestäytyä – vaarallisesta ilmiöstä vaietaan", julisti Ylen oikeustoimittaja Päivi Happosen jutun otsikko alkuillasta keskiviikkona 7. syyskuuta. Jutun otsikkoon nostettu lainaus oli entisen poliisijohtaja Mikko Paateron lausuma.

Paateron viesti oli, että "[t]ietyn tyyppiset turvapaikanhakijat ovat alkaneet järjestäytyä vastaanottokeskuksissa". Lisäksi hän uskoi, että Suomessa toimivat rikollisjärjestöt ryhtyvät rekrytoimaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä, jotka aikovat jäädä Suomeen.

Huolestuttavaa Paateron mukaan oli se, että näistä asioista vaietaan ja annetaan julkisuuteen liian siloteltua kuvaa. Poliisi on hiljaa ja "[l]ähinnä sisäministeriön virkamiesjohto" antaa siloteltua kuvaa, Paatero täsmensi.

Luettuani Happosen kirjoittaman jutun en hetkeen tiennyt, mitä ajatella. Mikäli Paateron esittämät väitteet pitäisivät paikkansa, kyse olisi merkittävästä asiasta. Jutusta ei kuitenkaan käynyt ilmi, mistä Paatero on tietonsa saanut, ei myöskään sitä, onko joku muu – Paaterosta riippumaton lähde – hänen tietonsa vahvistanut.

Eikä juttuun myöskään sisältynyt sisäministeriön kommentteja. Ne olisivat olleet paikallaan, koska sisäministeriön virkamiesjohtoa kohtaan esitettiin väitteitä liian silotellun kuvan antamisesta vastaanottokeskuksien tilanteesta ja niissä mahdollisesti tapahtuvasta turvapaikanhakijoiden järjestäytymisestä.

Myöhemmin keskiviikkoiltana Yle julkaisi sisäministeriön kansliapäällikön Päivi Nergin kommentin. Nergin mukaan sisäministeriöllä ei ole "minkäänlaista viitettä" turvapaikanhakijoiden järjestäytymisestä vastaanottokeskuksissa.

Jutun kirjoittaja oli Varpu Kiviranta ja se julkaistiin Ylen verkkosivuilla noin puolitoista tuntia Happosen jutun jälkeen. Tässä vaiheessa Happosen juttu oli noussut Ylen suosituimmaksi uutiseksi.

Noin tunti Kivirannan jutusta Yle julkaisi vielä Mikael Mikkosen kirjoittaman uutisen, jossa poliisihallituksen poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen kommentoi Paateron väitteitä. "Kilpeläisen mukaan virkavallalla ei ole tiedossa, että vastaanottokeskuksissa olisi meneillään laajamittaista järjestäytymistä", Mikkonen kirjoitti. Kilpeläinen ei myöskään halunnut arvioida, "mistä ex-poliisiylijohtaja Paatero on saanut tietonsa".

Paateron lähteitä perättiin vasta jutun julkaisun jälkeen

Kukaan Ylen toimittajista ei keskiviikkona maininnut, että Paateron kirja Sisäinen turvallisuus horjuu julkistetaan torstaina 8. syyskuuta. Vaikka Paatero ei kirjassaan käsittele turvapaikanhakijoiden väitettyä järjestäytymistä, kirjan mainitseminen olisi ollut aiheellista. Happosen jutun kaltainen skuuppi auttaa kirjan markkinoinnissa. Ylen tehtäviin ei kuulu kirjojen myynnin edistäminen, ei edes entisten poliisijohtajien kirjoittamien.

Torstaina 8. syyskuuta Happonen analysoi Paateron väittämiä. Jutun otsikko oli: "Paateron puheet – eläkeukon hörinää vai oikeaa tietoa?". Juttunsa aluksi Happonen kertoo saaneensa työtehtäväksi Paateron kirjan lukemisen. "Ennen kuin aloin kirjoittaa kirjasta nettijuttua, halusin kysyä Paaterolta, mitä asioita hän itse piti tärkeimpänä kirjassaan", hän jatkaa.

Mediamyönteiseksi tietämänsä Paateron Happosen puhelinsoitto tavoitti kesken tenniksen peluun. Valitettuaan ensiksi poliisin resurssipulasta Paatero oli kertonut Happoselle olevansa huolestunut vastaanottokeskusten tilanteesta. "Turvapaikanhakijat ovat alkaneet järjestäytyä vastaanottokeskuksissa. Tämä on vaarallinen tilanne", Happonen siteerasi Paateroa.

"Minulla oli käsissäni uutinen, jonka julkaisimme", Happonen kirjoitti jutussaan. Sen jälkeen hän pohtii, "[k]eksikö tämä eläkeläinen koko tarinan omasta päästään, jotta saisi kirjalleen hyvän julkisuuden?"

Julkisuuden hankkimisessa Paatero Happosen mukaan onnistui. Sen sijaan olennaisempaan kysymykseen, mistä Paateron väitteet ovat peräisin, Happosen juttu ei anna vastausta.

"Paatero vastasi minulle tänään haastattelussa, että hän perustaa tietonsa tekemäänsä arvioon ja keskusteluihin, joita hän on käynyt eri tahojen kanssa. Keiden, sitä hän ei suostunut kertomaan", Happonen kirjoittaa.

Lainauksen perusteella Happonen siis kysyi Paateron väitteiden lähdettä vasta torstaina, kirjoitettuaan edellisenä päivänä uutisen, jonka mukaan turvapaikanhakijat ovat ryhtyneet järjestäytymään ja tästä vaarallisesta ilmiöstä vaietaan.

Tietolähteiden kriittinen arviointi unohtui

"Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus", sanotaan journalistin ohjeiden 12. kohdassa. Lisäksi ohjeissa todetaan, että tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin, samoin "[y]leisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta".

Näyttää ilmeiseltä, ettei Happonen ole suhtautunut tietolähteeseensä, entiseen poliisijohtaja Mikko Paateroon, kriittisesti. Hän ei ilmeisesti ole myöskään pohtinut, voisiko Paatero hyötyä antamistaan tiedoista. Kirjan myynti kasvattaa tekijänpalkkioita, joten hyötynäkökohta on ilmeinen.

Tietojen tarkistaminen on myös laiminlyöty. Niitä on Paaterolta perätty vasta päivä ensimmäisen jutun julkistamisen jälkeen, eikä silloinkaan ole saatu kunnollista vastausta. Analyysijuttunsa Happonen sentään on varustanut otsikolla, johon sisältyy epäilys Paateron tietojen oikeellisuudesta.

Juttunsa loppuosassa Happonen kirjoittaa: "Kaiken tämän jälkeen moni jää miettimään, mitä vastaanottokeskuksissa tapahtuu. Nykyinen poliisiylijohto sanoo, että poliisi seuraa tilannetta ja yrittää huolehtia niin maahanmuuttajien kuin suomalaistenkin turvallisuudesta."

Onneksi Yle on myös selvittänyt vastaanottokeskusten tilannetta epämääräisiin väitteisiin perustuvien juttujen julkaisemisen ohella. Eero Mäntymaan 16. syyskuuta julkaistussa jutussa vastaanottokeskusten johtajat kertovat keskusten arjesta. Johtajat eivät ole havainneet mitään rikollisuuteen viittaavaa järjestäytymistä vaan normaalia ryhmäytymistä esimerkiksi kansallisuuksien mukaan. Tällaisesta ryhmäytymisestä vastaanottokeskuksissa on hyötyä.

Johtajien mukaan rikollisuus ei muutoinkaan ole suuri ongelma vastaanottokeskuksissa. "Alkuvaiheessa tapahtui myymälänäpistyksiä, joka on saattanut olla juomia, savukkeita. Ei muistu mieleen mitään sellaista rikollista toimintaa, mikä olisi johtanut oikeudellisiin toimenpiteisiin", Espoon Otaniemen vastaanottokeskuksen johtaja Ami Engström toteaa.

Myös poliisin omat tilastot osoittavat, etteivät turvapaikanhakijat työllistä merkittävästi poliisia. Ylen mukaan tammikuussa poliisi sai 2 129 turvapaikanhakijoihin liittyvää hälytystehtävää, mutta elokuussa enää 622. "Se on 0,51 prosenttia poliisin kuukauden aikana saamasta 120 031 hälytystehtävästä", Mäntymaa kirjoittaa.

On hyvä, että Yle on paneutunut perusteellisemmin vastaanottokeskusten tilanteeseen. Siitä huolimatta Ylen kannattaisi pohtia, kenen etuja se ajaa julkaisemalla uutisia, joissa tietolähteeseen on suhtauduttu kritiikittömästä, tosiasiat on jätetty tarkistamatta sekä uutisen ja tuotemainonnan raja hämärtyy.