Rypälease- ja miinakielto säästävät ihmishenkiä

Kirjoittaja:

Vuosi 2009 oli miinakieltosopimuksen toteutumisen kannalta positiivinen, sillä niin miinantuotantoa kuin onnettomuuksiakin raportoitiin vähemmän kuin koskaan. Myös rypäleasekiellon nopea voimaansaattaminen ja toimeenpanon aloittaminen pelastavat ihmishenkiä.

/

Geneven YK-päämajassa marraskuussa julkistettu Landmine Monitor 2010 -raportti kertoo, että vuosi 2009 on merkittävä aikakirjoihin varsin myönteisenä ajanjaksona maailman miinatilastoissa. Miinoja tuotettiin vähemmän kuin koskaan, ja myös niiden aiheuttamia onnettomuuksia raportoitiin ennätyksellisen vähän. Myös miinanraivaus eteni ja uusia alueita saatiin raivattua miinoista enemmän kuin aikaisemmin. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa julkaistu Cluster Munition Report 2010 -rypäleaseraportti puolestaan kertoo, rypäleasekiellon tehokas implementointi on kirjaimellisesti pelastanut ihmishenkiä.

Suomi ei edelleenkään ole allekirjoittanut kumpaakaan sopimusta. Miinasopimuksen osalta on kerrottu, että liittymisen valmistelut on aloitettu, ja tähtäimessä on yhä vuosi 2012.Rypäleasesopimuksen suhteen suunnitelmia ei sen sijaan ole.

”On ilahduttavaa, että sopimuksilla on todellista vaikutusta kentällä ja että niiden avulla säästetään ihmishenkiä”, toteaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius. ”Samalla kuitenkin hävettää se, ettei Suomi ole sopimuksia allekirjoittanut, mikä tarkoittaa käytännössä, että Suomi puolustaa näiden epäinhimillisten aseiden käyttöä.”

Landmine Monitor 2010: Ennätyksellisen hyvä vuosi

Vuonna 2009 raportoitiin 3 956 uutta henkilömiinan (jalkaväkimiina) tai muiden sodan räjähtävien jäänteiden aiheuttamaa tapaturmaa. Tämä on pienin luku sitten ensimmäisen raportointivuoden 1999. Miinojen tuottajiksi raportti listaa tusinan verran maita, ja näistä vain kolmen, Intian, Myanmarin ja Pakistanin, uskotaan aktiivisesti tuottavan henkilömiinoja. Vain Myanmarin on vahvistettu käyttäneen henkilömiinoja vuosina 2009-2010.

data-cke-saved-src=/files/kuvat/miinakartta.jpg

Vuonna 2009 raivattiin miinoista ja muista räjähtävistä jäänteistä noin viisi kertaa Pariisin kokoinen alue. Kansainvälisestä taloudellisesta laskukaudesta huolimatta miinatoiminnan rahoitus säilyi samalla tasolla kun aikaisemmin. Yhteensä miinatoimintaan panostettiin maailmanlaajuisesti 449 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

”Ennätyksellinen vuosi miinojen hävittämisen suhteen osoittaa, että miinakieltosopimus toimii, toteaa Mark Hiznay, Landmine Monitorin toimittaja Human Rights Watch -järjestöstä. “Hallitusten ja kansalaisyhteiskunnan sitoutuminen miinatoimintaan pitkällä tähtäimellä on avainasemassa tämän aseen hävittämisprosessissa.”

Kahdeksankymmentä prosenttia maailman valtioista on mukana miinakieltosopimuksessa. Suomen lisäksi kolmekymmentäyhdeksän maata, muun muassa Kiina, Intia, Pakistan, Venäjä ja Yhdysvallat, on vielä sopimuksen ulkopuolella, mutta nämäkin maat noudattavat jo pääsääntöisesti sen keskeisiä vaatimuksia. Yhdysvalloissa on myös käynnissä miinapolitiikan kokonaisvaltainen uudelleenarviointi.

Vuosina 2009 ja 2010 miinoja käytti Myanmarin hallituksen lisäksi vain kuusi ei-valtiollista toimijaa. 86 valtiota on myös tuhonnut henkilömiinavarastonsa, joissa säilytettiin yhteensä yli 45 miljoonaa miinaa. Ukraina, Valko-Venäjä, Kreikka ja Turkki ovat kuitenkin epäonnistuneet miinavarastojensa tuhoamisessa sopimuksen määrittelemään aikarajaan mennessä.

Seitsemän uutta miinatonta maata

66 valtiossa tiedetään olleen miinoitettuja alueita vuonna 2009. Samana vuonna seitsemän uutta maata, Albania, Kiina, Kreikka, Nicaragua, Ruanda, Tunisia, ja Sambia, ilmoitti raivanneensa miina-alueensa puhtaiksi. Miinatoimintaohjelmien ansiosta puolestaan puhdistettiin ainakin 198 neliökilometriä miinoitettuja alueita, mikä on koko raportointiajanjakson ennätys. Etenkin Afganistanissa, Kambodzhassa, Kroatiassa, Irakissa ja Sri Lankassa raivattiin maastosta yli 255 000 henkilömiinaa ja 37 000 panssari- tai ajoneuvomiinaa.

Miinanraivausvelvoite on yksi suurimmista sopimuksen asettamista rasitteista. 22 sopijaosapuolta onkin marraskuuhun 2010 mennessä hakenut tai saanut lisäaikaa velvoitteensa täytäntöönpanoon.

Rypäleasekieltosopimus pelastaa

Cluster Munition Report 2010 -rypäleaseraportin mukaan seitsemän kieltosopimukseen liittynyttä valtioita on jo tuhonnut varastonsa, eli yhteensä 176 000 rypälepommia, jotka sisälsivät yhteensä 13,8 miljoonaa niin sanottua tytärpommia. Myös ainakin yksitoista muuta maata on jo aloittanut varastojen tuhoamisen.

”Rypäleasekiellolla on selkeä momentum”, toteaa raportin toimittaja Steve Goose Human Rights Watchista. Hän viittaa sopimuksen merkittävään allekirjoittajamäärään, nopeaan voimaansaattamiseen ja ripeään implementointiin. “On kannustavaa nähdä, miten moni maa osoittaa aitoa sitoumustaan siviilien suojelemiseen ja rypäleaseiden hävittämiseen nyt ja lopullisesti.”

Sopimuksen 108 allekirjoittajamaasta 38 on entisiä rypäleaseiden käyttäjiä, tuottajia, viejiä tai varastoijia. Näistä 42 on jo ratifioinut sopimuksen ja 10 on säätänyt kansalliset lait sopimuksen ratifioinnista.

Ainakin 38 neliökilometriä maata on raivattu rypäleaseista vuonna 2009. Lukuina tämä tarkoittaa arviolta 55 156 räjähtämätöntä ammusta. Sopijaosapuolista Albania ja Sambia ovat ilmoittaneet saattaneensa alueidensa raivauksen päätökseen. Vaarallisten alueiden raivaaminen ehkäisee tulevaisuudessa tuhansia ihmisuhreja.

Rypäleaseista on vaaraa edelleen vähintään 23 valtiossa. Alueista pahimmat ovat Kaakkois-Aasiassa ja Euroopassa. Eniten rypäleaseita on kylvetty maastoon Laosissa, Vietnamissa, Irakissa, Kambodzhassa, Libanonissa, Serbiassa, Vuoristo-Karabahissa ja Länsi-Saharassa.

Landmine Monitorin ja Cluster Munition Monitorin tuottamisesta vastaa toimituskunta, jossa on mukana viisi isoa humanitääristä työtä tekevää järjestöä: Mines Action Canada, Action On Armed Violence, Handicap International, Human Rights Watch ja Norwegian People’s Aid.

Raportit ja aineistot verkossa:
Landmine Monitor 2010: www.the-monitor.org/lm/2010
Cluster Munition Monitor 2010 : www.the-monitor.org/cmm/2010

Suomen päivitetty maaprofiili:
www.the-monitor.org/index.php/cp/display/region_profiles/find_profile/FI/2010

Lehden numero: