- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Arvoton varuskuntanäytelmä
Niin siinä taas kävi, että keskustelu puolustusvoimien uudistamisesta luisui sivuraiteille, kun kaikki huomio kohdistui Dragsvikin varuskuntaan. Keskeisin ”ansio” tästä lankeaa puolustusministeri Stefan Wallinille. Ensiksi hän kiisti, että mitään poliittista ohjausta olisi tapahtunut, sitten hän vetosi kielilain säädöksiin ruotsinkielisestä varusmieskoulutuksesta.
Etenkään perussuomalaiset eivät nielleet Wallinin selityksiä, kuten eivät myöskään keskustalaiset, vaan väittivät, että Wallin halusi säilyttää Dragsvikin varuskunnan. Lopulta oikeuskansleri selvitys vahvisti, että näin oli tapahtunut.
Wallinin vetoaminen kielilakiin ei myöskään kestänyt. Kielilain mukaan Suomessa pitää olla ruotsinkielisille varusmiehille tarkoitettu joukko-osasto. Joukko-osasto ja varuskunta ovat kaksi eri asiaa, mikä tarkoittaa, että ruotsinkielinen joukko-osasto voidaan sijoittaa myös johonkin muuhun varuskuntaan kuin Dragsvikiin.
Lopulta Wallin joutui myöntämään antaneensa poliittista ohjausta. Hän kuitenkin selitti, että sitä oli häneltä pyydetty. Samoin Wallin vetosi hallitusohjelman kirjaukseen ruotsinkielisen varusmieskoulutuksen turvaamisesta.
Soppa paisui ja paisui, ja lopulta hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta yhdessä presidentti Sauli Niinistön kanssa käsitteli uudestaan Dragsvikin kohtalon. Päätös oli säilyttää Dragsvik istuvan hallituksen kauden loppuun saakka.
Yhden varuskunnan kohtalosta käyty kiistely osoitti jälleen selkeästi sen, kuinka vaikea Suomessa on käydä järkevää puolustuspoliittista keskustelua. Puolustusvoimauudistuksen tavoitteena on ollut sopeuttaa toiminta asetettujen säästötavoitteiden mukaiseksi. Säästöjä on haettu muun muassa kiinteistä kuluista sekä reservin supistamisesta.
Säilyykö jollakin paikkakunnalla varuskunta vai lakkautetaanko se, on toki puolustuspoliittinen ratkaisu. Suuremmassa määrin se kuitenkin on aluepoliittinen ratkaisu. Ovathan varuskunnat etenkin pienemmillä paikkakunnilla merkittäviä työnantajia ja veronmaksajia.
Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tavoitteena ei kuitenkaan ole, tai ei ainakaan pitäisi olla, kantaa huolta aluepolitiikasta. Wallin ei toki ole ensimmäinen puolustusministeri, tai ministeri, joka vetää kotiinpäin. Se ei kuitenkaan tee hänen toimintaansa hyväksyttävämmäksi.
"Puolustusvoimien toimintaedellytyksiä ja puolustuskykyä ei voi uhrata rakenteiden ylläpitämiseksi. Meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa ylläpitää kulisseja ja puolityhjiä kasarmeja, sillä ne eivät luo uskottavuutta."
Näin puolustusministeri Wallin sanoi puolustusvoimien uudistussuunnitelmista eduskunnassa käydyssä välikysymyskeskustelussa 29. helmikuuta.
Jos Wallin eduskunnassa todella tarkoitti sitä, mitä puhui, on kysyttävä, miksi hän sitten niin vahvasti takertui yhden varuskunnan säilyttämiseen. Entä miksi Wallin ei informoinut toimistaan pääministeriä ja muita hallituspuolueita eikä myöntänyt totuutta ennen kuin muuta vaihtoehtoa ei ollut?
Kuvateksti: Dragsvik satelliittikuvssa. Google Maps.