Error message

  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Deprecated function: implode(): Passing glue string after array is deprecated. Swap the parameters in drupal_get_feeds() (line 394 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).

Karkotuksia vaaralliseen Afganistaniin

Kirjoittaja:

Lokakuun alussa uutisoitiin, että Suomi on solminut palautussopimuksen Afganistanin hallituksen kanssa. Sopimus mahdollistaa kielteisen päätöksen saaneiden afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden karkottamiseen takaisin Afganistaniin. Käytännössä kyse on koko Euroopan Unionia koskevasta puitesopimuksesta, jonka Afganistanin hallitus allekirjoitti 3.10 ja johon myös Suomen ja Afganistanin välinen sopimus pohjautuu. Sopimuksen tavoitteena on noin 80 000 turvapaikkaa hakeneen afganistanilaisen karkottaminen EU-maista.

Afganistanin hallitus on suhtautunut sopimukseen nihkeästi, mutta EU-maiden entistä jyrkemmän turvapaikka- ja siirtolaispolitiikan paineessa Afganistanin hallinnolle ei jäänyt juuri vaihtoehtoja. Sopimus allekirjoitettiin juuri ennen Brysselin Afganistan-huippukokousta, jossa länsimaat sitoutuivat jatkamaan Afganistanin hallinnon tukemista. Käytännössä Afganistanin hallinto on riippuvainen länsimaiden tuesta, ja siten myös vahvasti näiden ohjauksessa.


Palautusten vastainen mielenosoitus Saksassa. Kuva: Rasande Tyskar/Flickr

Afganistanissa palautussopimus on hyvin epäsuosittu ja maan siirtolaisuusministeri kieltäytyi allekirjoittamasta sitä. Afganistanilaisten näkökulmasta on käsittämätöntä miksi rikkaat länsimaat haluavat karkottaa ihmisiä sodan ja köyhyyden riivaamaan Afganistaniin. Ulkomailla työskentelevien afganistanilaisten rahalähetykset kotimaahan ovat elintärkeitä paitsi monille afganistanilaisille, myös koko Afganistanin kansantaloudelle.

Pahiten kärsimään joutuvat kuitenkin takaisin Afganistaniin karkotettavat turvapaikanhakijat. Samaan aikaan kun Afganistanin tilanne on pahentunut, länsimaiden turvapaikkakriteerejä on tiukennettu. Myös Suomessa Sipilän hallitus on kiristänyt maahanmuuttopolitiikkaa. Vuosina 2012-2014 Suomessa tehdyistä afganistanilaisten turvapaikkapäätöksistä 66% oli myönteisiä. Vuonna 2016 tehdyistä päätöksistä myönteisiä on enää 34%. Jopa yksintulleille alaikäisille on alettu antaa kielteisiä turvapaikkapäätöksiä ja palautuksia Afganistaniin.

Turvapaikkalinjausten muutoksia on käytännössä mahdotonta perustella Afganistanin tilanteessa tapahtuneilla muutoksilla. Ulkomaisten joukkojen vetäytyessä islamistisen Taleban-liikkeen valta on lisääntynyt ja yhä laajemmat alueet ovat valuneet sen hallintaan. Keskushallinto puolestaan pyrkii turvaamaan valtaansa erilaisten puolisotilaallisten joukkojen avulla, joiden ihmisoikeusloukkaukset vetävät usein vertoja Talebanille. Konfliktia on entisestään raaistanut Talebanista irtautunut “Khorasanin emiraatti” joka on liittynyt osaksi Daeshin “kalifaattia”. Khorasanin emiraattin taistelijat ovat lietsoneet Daeshin tapaan laajamittaista shiia-sunni-konfliktia syyllistyen lukuisiin Afganistanin shiialaisen hazaraväestön joukkomurhiin.

Joulukuussa 2015 Maahanmuuttovirasto kuitenkin ilmoitti että “Afganistanissa on myös suuria alueita, joissa ei ole turvallisuusuhkaa” ja kertoi katsovansa muun muassa Helmandin, Uruzganin ja Khostin maakunnat alueiksi jonne turvapaikanhakijoita voitaisiin palauttaa. Samalla julkaistiin Maahanmuuttoviraston uusi 37-sivuinen Afganistan-turvallisuuskatsaus.

Uuden linjauksen poliittisesta taustasta kertoi se että edes Maahanmuuttoviraston omasta turvallisuuskatsauksesta ei ollut löydettävissä perusteita uuteen linjaukseen. Raportissa todettiin muun muassa, että "Afganistanin viranomaiset ovat kuitenkin keskimäärin kyvyttömiä tarjoamaan suojelua väkivaltaisuuksia vastaan. Ainoana mahdollisena poikkeuksena pidetään Kabulia, mutta sielläkin suojelua voidaan tarjota vain rajatulla alueella ja tietyn profiilin henkilöille… Mielivaltaista tappamista, kotiaresteja, vangitsemista, kidutusta ja vangittujen hyväksikäyttöä on tapahtunut turvallisuusjoukkojenkin toimesta.” Se joka osasi tihrustaa raportin liitteenä olevia karttoja ja tilastoja saattoi todeta Maahanmuuttoviraston juuri “turvallisiksi” julistamien maakuntien olevan itse asiassa maan pahimpia konfliktialueita. Asiallisesti ottaen Maahanmuuttovirasto oli juuri julistanut ison osan Talebanin hallussa olevaa Afganistania turvalliseksi.

Lopullinen ratkaisu kuitenkin toukokuussa 2016, jolloin Maahanmuutovirasto julisti kertaheitolla lopettavansa oleskelulupien myöntämisen Afganistanista, Irakista ja Somalista tuleville konfliktin takia. Lähtökohdaksi otettiin se että vaikka turvapaikanhakijat eivät voisi palata kotiseudulleen, heidät voitaisiin palauttaa kotimaihinsa, koska heillä on “mahdollisuus sisäiseen pakoon”.

Huhtikuussa 2016 julkaistu uusin Afganistan-turvallisuusraportti on täynnä hyvinkin yksityiskohtaista tilastollista kikkailua tiedoilla Afganistanin konfliktin siviiliuhreista. Sen sijaan Afganistanin tilanteen sisällöllinen käsittely on karsittu minimiin. Joulukuun 2015 turvallisuuskatsaus on uuden katsauksen jälkeen poikkeuksellisesti poistetty Migrin omilta sivuilta, sitä ei enää löydy vuonna 2015 turvallisuuskatsausten joukosta. Ilmeisesti karkotuksia tehtaileva Migri haluaisi unohtaa omatkin julkaisunsa sikäli kun ne ovat ristiriidassa uuden poliittisen linjauksen kanssa.

Pelkkä lukujen pyörittely ilman käsitystä niiden takana olevasta todellisuudesta johtaa kuitenkin absurdeihin päätelmiin. Kukaan ei tiedä Afganistanissa konfliktissa vuosittain kuolevien siviilien todellista määrää. Migrin käyttämät YK:n luvut ovat järjestön omankin toteamuksen mukaan mitä ilmeisimmin aliarvioituja, koska niihin on kerätty vain järjestön tietoon tulleet varmistetut uhrit. Konfliktin kaikki osapuolet peittelevät väkivaltaa ja niin YK:n kuin ihmisoikeusjärjestöjen käytännön mahdollisuudet tutkia tapahtumia ovat varsin rajalliset. Talebanin kontrolloimat tai kiihkeimmän konfliktin alueet voivat tilastoissa näyttää rauhallisemmilta, koska kaikki ulkopuoliset raportoijat ovat joutuneet poistumaan alueelta eikä tietoja juuri tihku ulospäin. Tilastotietoja kerätään käytännössä Kabulin linnoitetusta ulkomaalaiskaupunginosasta käsin.

Maahanmuuttoviraston näkemys Afganistaniin palauttamisen mahdollisuudesta nojaa paljolti ajatukseen turvallisesta alueista ja siitä että esimerkiksi Etelä-Afganistanin pahimmilta konfliktialueilta tulevat voitaisiin palauttaa Kabuliin. Käytännössä kuitenkin pääkaupunki Kabulkin on kokenut lisääntyvää väkivaltaa. Yhä tiukentuva turvapaikkapolitiikka sekä länsimaissa että naapurimaissa, jotka aiemmin ovat ottaneet vastaan valtaosan afganistanilaispakolaisista, on johtanut myös Afganistanin sisäisten pakolaisten määrän räjähdysmäisesti kasvuun.

Nykyisellään maan sisäisten pakolaisten määrän arvellaan olevan vähintään 1,2 miljoonaa ja sen odotetaan edelleen kasvavan pahenevan konfliktin sekä  EU:n, Pakistanin ja Iranin joukkokarkotusten myötä.

Pelkästään Kabulissa ja sen ympäristössä on kymmeniä pakolaisleirejä joissa olosuhteet ovat afganistanilaisittainkin kurjat. Leireillä on huutava pula ruuasta, lämmityksestä, puhtaasta vedestä ja edes alkeellisesta terveydenhuollosta. Kuolleisuus on suuri ja lapsilla ei ole mahdollisuutta päästä kouluun.


Pakolaisleiri Kabulissa. Kuva: NATO Training Mission-Afghanistan/Wikimedia commons

Afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden palautukset ovat erityisen kyynisiä. Afganistan on maa joka on ollut länsimaiden miehittämä ja ohjailema jo 15 vuoden ajan. Länsimaiden omat virheet ovat keskeinen syy siihen, että maa on joutunut pahenevaan konfliktikierteeseen. Monet länsimaista nyt turvaa hakevat afganistanilaiset ovat juuri niitä, jotka ovat eniten asettaneet toivonsa länsimaiden toimintaan Afganistanissa. Usein koulutettuja, hazaravähemmistön edustajia ja heitä jotka ovat toimineet länsimaiden tukemassa hallinnossa tai suoraan länsimaisten joukkojen tukena esimerkiksi tulkkeina.

Sen sijaan että länsimaiset olisi ottanut vastuun länsimaiden katastrofaalisesta epäonnistumisesta Afganistanissa, sen seuraukset aiotaan nyt jättää afganistanilaisten kannettaviksi.

Lehden numero: