Kolme puheenvuoroa rauhanliikkeestä

Tuomas

Suomen sosiaalifoorumi kokosi satoja osallistujia Helsingin arbikselle huhtikuun lopulla. Turhan vähän väkeä veti Sadankomitean tilaisuus rauhanliikkeen uusista haasteista. Sadankomitean puheenjohtaja Kalle Kallio avasi keskustelun kysyen, mistä pasifisteja sikiää. Hän viittasi Jürgen Habermasin ajatuksiin erilaisista tiedonintresseistä, jotka ohjaavat kaikkea toimintaa.

Tekninen tiedonintressi tarkoittaisi rauhanliikkeessä esimerkiksi faktatiedon hankkimista ja sen avulla vaikuttamista päättäjiin. Lobbaus EU-tasolla on kuitenkin vaikeaa, etenkin kun aseteollisuudella on oma voimakas lobbynsa. Ymmärtävä eli hermeneuttinen tiedonintressi voisi merkitä sen pohtimista, miten konflikteja Irakissa voidaan hallita nyt, kun vapauden vieminen sinne asein ei onnistunutkaan. Emansipatorinen, vapauttava tiedonintressi taas pyrkii toteutumaan muun muassa rauhankoulussa ja rauhanmarsseilla. Habermasin tiedonintresseistä lisää vaikkapa osoitteessa www.helsinki.fi/hum/fil/tietfil/luhutf10.htm

Tutkija Pertti Joenniemi totesi, että sotien ja voimapolitiikan muuttunut luonne on asettanut rauhanliikkeen uudentyyppisen ongelman eteen. Esimerkiksi Iso-Britannian päätös uusia ydinaseistuksensa ei kerro niinkään halusta ylläpitää sotilaallista voimaa, vaan pikemminkin siitä, että ydinaseet ovat osa maan identiteettiä ja sitä kautta osa arvovaltaa esimerkiksi YK:ssa.

Voimapolitiikka ja asevelvollisuus ovat hiipuneet Euroopassa, mutta rauhanliike ei ole saanut tätä sanomaa perille. Suomi on juuttunut Venäjän suuntaan klassiseen voimapoliittiseen näkemykseen. EU:n turvallisuuspolitiikassakin Venäjällä on merkitystä, muttei sotilaallisena uhkana.

Joenniemen mielestä Suomelta puuttuu oman identiteetin rakentaminen tyystin: itseymmärrys perustuu siihen, mitä Suomi ei ole. Rauhanliikkeen tehtävä olisi Joenniemen mukaan tehdä Suomen nollaidentiteetti tiettäväksi. (Joenniemen pidemmälle meneviä ajatuksia Suomen identiteettityhjiöstä julkaistaan Ytimen numerossa 2/2007, joka ilmestyy toukokuun lopulla.)

Globalisaatiokriitikko Tuomas Rantanen Voima-lehdestä kaipasi rauhanliikkeeltä sekä vanhaa että uutta kritiikkiä: on edelleen olemassa globaali sotilaallinen järjestelmä ja edelleen Suomea ollaan viemässä Natoon. Toisaalta sotilaallisessa varustelussa tapahtuu muutoksia ja aseteollisuus vie aseita yhä enenevässä määrin köyhiin maihin toiselle puolelle maailmaa.

Tämä edellyttää rauhanliikkeeltä lisääntyvää solidaarisuutta ja toimintavalmiutta muun globalisaatiokriittisen liikkeen kanssa. Uusi identiteetti voisi Rantasen mielestä tarkoittaa rauhanliikkeessa ulkoparlamentaarisuutta, antiautoritaarisuutta ja kritiikin kärjen siirtymistä ulkopolitiikasta ulkomaankauppapolitiikkaan.

Lehden numero:

Aiheet:

Uusimmat jutut samasta aiheesta

Nähdään 2020 »

Pax ei ilmesty vuonna 2019.

1963 – Suomi murroksen keskellä »

Suomen suurin ikäluokka on Sadankomitean ikätovereita. Millaiseen Suomeen Sadankomitea ja muut 1963 syntyneet tulivat?

Sadankomitean linja »

Sadankomitean ensimmäinen sihteeri, entinen puheenjohtaja ja pitkäaikainen aktiivi Pekka Peltola muisteli menneitä Pax-lehden pyynnöstä juhlavuoden kunniaksi.