Bashing – vapaaehtoistyöntekijän katkera paluu Irakista

Kirjoittaja:

Japanilaisen ohjaajan Masahiro Kobayashin Bashing-elokuva kertoo Irakiin vapaaehtoistyöhön menneestä japanilaisnaisesta, joka joutuu terroristien kidnappaamaksi.

 

data-cke-saved-src=/files/kuvat/bashing.jpg

Tämän vuoden Rotterdamin elokuvafestivaaleilla näytettiin japanilaisen Masahiro Kobayashin retrospektiivi. Vaatimattomasti ja suorastaan ujosti käyttäytynyt ohjaaja oli paikalla keskustelemassa töistään. Vuonna 2005 valmistunut Bashing on mielenkiintoinen ja kansainvälistä kiitosta saanut kotirintamaelokuva, joka on esitetty useilla festivaaleilla kuten Cannesissa. Rotterdamissa se veti täysiä katsomoita. Filmin oli aluksi vaikea päästä Japanissa levitykseen: teos aiheutti siellä suorastaan raivoa.

Mistä on kyse? Tositapahtumista inspiraationsa saanut elokuva kertoo Irakiin vapaaehtoistyöhön menneestä japanilaisesta naisesta, joka joutui terroristien kidnappaamaksi. Tällaista tapahtui vuonna 2004 useammallekin Irakissa olleelle ulkomaalaiselle. Vastoin yleistä toimintakäytäntöä japanilaiset panttivangit eivät saaneet apua maansa hallitukselta apua – päinvastoin. Heidän päästyään vapaaksi ja palattuaan Japaniin painajainen ei ollut ohi. Jopa silloinen pääministeri Junichiro Koizumi totesi, että oli panttivankien oma vika, että he olivat tulleet kidnapatuiksi ja täten tuottaneet häpeää koko kansakunnalle. Jälkimmäinen syytös kohdistettiin sittemmin myös teemaa käsitelleeseen ohjaajaan.

Kidnapatusta kiusatuksi

Kobayashin elokuva keskittyy nuoren Yukon (Urabe Fusako) kohtaloon. Irakista Japaniin palattuaan hän menettää työnsä ja joutuu lähiympäristönsä kiusaamaksi. Entiset ystävät pilkkaavat häntä, kotiin tulee uhkaussoittoja, eikä lähikaupassa suostuta myymään hänelle ruokaa. Eristäminen säteilee myös lähipiiriin: isäkin erotetaan työpaikastaan. Lopulta Yuko ei näe muuta vaihtoehtoa kuin pakata laukkunsa ja palata sodan runtelemaan Irakiin, jossa kokee olevansa hyödyksi.

Kobayashin mukaan filmiä ei Japanissa juuri menty katsomaan elokuvateattereissa siinä pelossa, että teko olisi voitu tulkita epäisänmaalliseksi. Vasta kun Bashing pääsi kansalliseen televisiolevitykseen, ihmiset pystyivät seuraamaan sitä kotonaan kaikessa rauhassa – ja leimautumatta. Monet elokuvan nähneet ovatkin jälkeenpäin ihmetelleet, miten he olivat saattaneet tempautua mukaan massahysteriaa muistuttavaan panttivankien tuomintaan.

Vaikka ohjaaja on tehnyt muitakin sosiaalisesti sitoutuneita elokuvia, hän ei usko elokuvan vaikutusvaltaan: 

”En usko, että filmi voi muuttaa Japanissa mitään, mutta haluan silti yrittää.” 

Kobayashi sanoo pitävänsä avoimista ja onnellisista lopuista. Tässä suhteessa Bashing muodostaa hänen tuotannossaan poikkeuksen. 

 

 

 

Klippi elokuvasta:

http://www.jaman.com/a/video/0U1RiSLREbhE/#

 

 

Aikaisempien vuosien festivaalitunnelmaa:

Elokuvia tsunamin reitiltä, Kumppani 2005:3: https://www.kepa.fi/uutiset/4055/

Afganistan linssin läpi, Kumppani 2004:2: http://www.kepa.fi/kumppani/3537

Lehden numero: