- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Kiina kolmanneksi suurin aseviejä, Suomen asevienti ennätyskorkealla
Kiina on noussut Saksan ohi kolmanneksi suurimmaksi aseviejäksi, ilmenee rauhan ja turvallisuuden tutkimusverkosto SaferGloben lokakuun lopussa julkistetusta Suomen asevalvontaraportista. Viiden suurimman viejämaan, Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Saksa ja Ranska, yhteenlaskettu asevienti kattaa 74 prosenttia kaikesta maailman aseviennistä. Suomen aseviennin arvo pysyi ennätyskorkealla.
Kokonaisuudessaan maailman aseviennit kasvoivat vuosina 2010-2014 16 prosenttia edelliseen viisivuotisjaksoon (2005-2009) verrattuna. Suurimman viejämaan Yhdysvaltojen vienti kasvoi kuitenkin peräti 23 prosenttia. Raportin mukaan Yhdysvaltojen aseviennin kasvua selittää ainakin osin se, että asetuotantokapasiteettia pyritään ylläpitämän viennin avulla maan omien puolustusmenojen supistuessa.
Aseita viedään erityisesti Afrikkaan, Lähi-itään ja Aasiaan. Afrikan maiden asetuonti kasvoi viimeisimmällä viisivuotiskaudella 45 prosenttia ja suurimpia asetuojia olivat Algeria, Marokko ja Sudan. Merkittävää on myös se, että Yhdysvallat aloitti raportin mukaan kesällä 2014 uudelleen asetoimitukset Egyptiin.
Vuotta aikaisemmin Yhdysvallat oli keskeyttänyt vuosikymmeniä jatkuneen Egyptin aseistamisen sen jälkeen, kun demokraattisesti valittu presidentti Mursi syrjäytettiin sotilasvallankaappauksella.
Ranska on myös neuvotellut Rafale-hävittäjien myynnistä Egyptille ja kaupasta sovittiin kuluvan vuoden helmikuussa. Egypti neuvottelee myös Saksan kanssa sukellusvenekaupasta ja raportin mukaan kahden ensimmäisen valmistus on jo aloitettu.
Saksan asevienti supistui edelliseen viisivuotiskauteen verrattuna 43 prosenttia. Raportin mukaan syynä on aikaisempaa pidättyvämpi vientipolitiikka EU:n ja Naton ulkopuolisiin maihin. Esimerkiksi Leopard 2 -taistelupanssarivaunujen vienti Saudi-Arabiaan pysähtyi viime vuonna liittohallituksen epäröintiin.
Saksan ohella myös Iso-Britannia on tiukentanut asevientipolitiikkaansa ja evännyt viime vuonna puolitoista kertaisen määrän vientilupia vuoteen 2013 verrattuna. Lupien epäämiseen on osittain vaikuttanut aseiden vientikielto Venäjälle, samoin Ukrainan sisällissota sekä Thaimaan sotilasvallankaappaus toukokuussa 2014, raportissa todetaan.
Suomen aseviennin taso ennätyskorkealla
Suomen aseviennin arvo oli viime vuonna noin 223 miljoonaa euroa, mikä on miljoonan pienempi kuin vuoden 2013 viennin arvo. Kahtena edellisenä vuonna Suomen asevienti on ollut ennätyskorkealla, sillä vuonna 2012 aseita vietiin runsaalla 113 miljoonalla eurolla.
Raportin mukaan suurin osa viennistä, 115 miljoonaa euroa, selittyy panssariajoneuvojen viennillä. Muita suuria yksittäisiä vientejä olivat kaksi kranaatinheitinkauppaa. Saudi-Arabiaan heittimiä vietiin 50 miljoonan euron ja Arabiemiraatteihin 22 miljoonan euron arvosta.
Sekä siviili- että sotilaskäyttöön tarkoitettujen kaksikäyttötuotteiden kauppa kasvoi merkittävästi. Vientiluvista vastaava ulkoasiainministeriö ei raportoi toteutunutta vientiä, vaan ainoastaan myönnetyt vientiluvat. Niiden määrä lähes kaksinkertaistui vuoteen 2013 verrattuna ja kaksikäyttötuotteiden lupia myönnettiin viime vuonna kaikkiaan 673 kappaletta. Vientiluvista yli kaksi kolmasosaa kohdistui Aasiaan.
Suomen armeijalle hankittiin aseita ja muita sotatarvikkeita kaikkiaan runsaalla 427 miljoonalla eurolla. Raportin mukaan suurimpia yksittäisiä kauppoja olivat käytettyjen Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunujen hankinta Hollannista sekä Stinger -ilmatorjuntaohjusten osto Yhdysvalloista. Leopardit maksoivat noin 200 miljoonaa ja Stingerit runsaat 90 miljoonaa euroa.
Lehden numero:
Banners
