Missiopoliitikko Jussi Niinistö "hyvä asian puolesta"

Kun Jussi Niinistö nimitettiin Juha Sipilän hallituksen puolustusministeriksi, oli arvattavissa, että hän tekisi kaikkensa armeijan vahvistamiseksi. Edellisellä vaalikaudella eduskunnan puolustusvaliokuntaa johtanut sotahistorioitsija ei juurikaan puuttunut muuhun kuin turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Asevelvollisuus, reserviläisten harjoittelun tehostaminen, puolustusmäärärahojen korottaminen ja Ottawan miinasopimukseen liittymisen kritisointi ovat esimerkkejä Niinistön tuolloisista lempiaiheita.

Ministeriksi päästyään Jussi Niinistö osoitti nopeasti halunsa johtaa hallinnonalaansa näkemyksensä mukaisesti. Vaikka ministeriön virkamiehet onnistuivat vakuuttamaan päällikkönsä siitä, ettei Ottawan sopimuksesta noin vain irtauduta, Niinistö puolestaan korjasi voiton puolustusministeriön kansliapäällikön nimittämisessä. Virkaa hoitanut kenraali Arto Räty sai väistyä ja kansliapäälliköksi nimitettiin Jussi Juuti.

Kansliapäällikkönimityksen jälkeenkin erilaisia kahnauksia on ollut useita. Puolustusselontekoa valmisteltaessa ministeri sai kenraalien vastustuksesta huolimatta selontekoon kirjauksen sodanaikaisen reservin vahvistamisesta 50 000 sotilaalla. Niinistö käynnisti myös lakimuutoksen reserviläisten kutsumisesta nopeutetulla aikataululla ja hyvin rajatuin kieltäytymismahdollisuuksin kertausharjoituksiin. Esitys hyväksyttiin pääosin Niinistön toivomassa muodossa. Merkittävin myönnytys oli se, ettei puolustusvoimain komentaja voi yksin päättää kertausharjoituksista.

Tuorein kohu aiheutui, kun ministeri Niinistö marraskuun alussa kertoi MTV3:n uutisille, että Suomessa on aloitettu suuren sotaharjoituksen valmistelu. Harjoitus olisi vastaavanlainen kuin syksyinen Ruotsin Aurora-harjoitus, johon osallistui noin 20 000 sotilasta Ruotsista ja kumppanimaista. Tämän kohun käänteet osoittavat hyvin sen, kuinka Jussi Niinistö missiopoliitikkona jääräpäisesti vie eteenpäin omaa linjaansa vakiintuneista toimintatavoista piittaamatta.

^{Kansainvälinen sotaharjoitus. Kuva: Pennsylvania National Guard/Flickr}

Kutsu Yhdysvalloille yllätti tasavallan presidentin

Puolustusministerin kaavailuissa harjoitukseen osallistuisi suuri joukko varusmiehiä, reserviläisiä ja kantahenkilökuntaa kaikista puolustushaaroista. Suomalaiset harjoittelisivat "meidän keskeisten kumppaneidemme kuten Ruotsin, Yhdysvaltojen ja muiden maiden kanssa", Niinistö sanoi MTV:n Uutisextra-ohjelman haastattelussa. Haastattelua seuranneella viikolla Niinistö kertoi harjoitussuunnitelmista Suomessa vierailleelle Yhdysvaltojen puolustusministeri James Mattisille.

Julkisuudessa Mattisin vierailua ja hänen keskustelujaan ministeri Niinistön kanssa käsiteltiin laajalti. Esimerkiksi Ylen verkkosivuilla julkaistun jutun otsikkona oli "Puolustusministeri Niinistö kutsui USA:n sotaharjoitukseen". Lisäksi Ylen jutussa kerrottiin, että Niinistö oli ministerien yhteisessä tiedotustilaisuudessa sanonut Mattisille, että "Yhdysvaltain osallistuminen sotaharjoitukseen olisi hyödyllistä ja tervetullutta".

Puolustusministeri Mattisin vierailua seuranneella viikolla järjestetyssä presidenttiehdokkaiden paneelissa ilmeni, että ministeri Niinistön kaavailema sotaharjoitus oli kaikille ehdokkaille yllätys. "En todellakaan tiennyt, eikä kukaan muukaan, koska minkäänlaista valmistelua ei ole tehty", tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi keskustelussa.

Luonnollista oli, että eduskunnan ulkoasiain- ja puolustusvaliokunnat halusivat ministeri Niinistöltä selvityksen sotaharjoituksista ja niihin liittyvistä kutsuista. Kuulemisissa ministerin toimintaa moittivat sekä hallitus- että oppositiopuolueiden kansanedustajat.

Puolustusministerin välittömät kommentit valiokuntakuulemisten jälkeen olivat vaivautuneita, mutta myös uhmakkaita. "Niin varmaan on tällaistakin kritiikkiä on esitetty ja voi siinä olla tottakin. Mutta mitä tuohon nyt sanois, tässä hommassa täytyy kritiikkiäkin kestää, hyvä asian puolesta", Jussi Niinistö kommentoi Ylelle valiokunnissa käytyä keskustelua.

Parin päivän kuluttua Ylen Ykkösaamun haastattelussa ministeri Niinistö kertoi keskustelleensa harjoituksista tasavallan presidentin kanssa jo ennen niistä noussutta kohua. "Olen keskustellut tasavallan presidentin kanssa ennen kohua ja kohun aikana", hän sanoi haastattelussa.

Samassa haastattelussa Niinistö kielsi kutsuneensa Yhdysvallat osallistumaan harjoitukseen. "En esittänyt kutsua, vaan informoin Mattisia mahdollisuudesta järjestää Suomessa monikansallinen sotaharjoitus 2020-luvun alussa. En edes kysynyt, onko Yhdysvallat tulossa vai ei", Niinistö kuvasi keskusteluaan ministerikollegansa kanssa. Asiasta nousseen kohun aiheuttajaksi Niinistö leimasi median, joka hänen mukaansa hakee kommentteja oppositiolta.

Jussi Niinistö pyrkii sitomaan tulevan hallituksen kädet

Puolustusministereiden keskustelujen tarkasta sisällöstä tietävät vain ministerit, keskusteluissa läsnä olleet virkamiehet ja rajattu joukko päättäjiä ja virkamiehiä Suomessa ja Yhdysvalloissa. Muut ovat sen tiedon varassa, joka neuvotteluista on julkisuudessa kerrottu. Niinistön esittämästä kutsusta uutisoitiin mediassa laajalti, joten kyse ei voi olla yksittäisen toimittajan tai julkaisijan väärintulkinnasta.

Eikä olennaista edes ole se, esittikö ministeri Niinistö Yhdysvalloille kutsun, vai informoiko hän vain Suomen suunnitelmista. Olennaista on se, että asiasta keskusteltiin yhdysvaltalaisten kanssa ennen kuin harjoituksesta oli Suomessa päätetty tai harjoituksista keskusteltu tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa.

Tähän ongelmaan presidentti Niinistö kiinnitti huomiota vaalitentissä kerrottuaan puolustusministerin ehdotuksen olleen yllätys. "Sellainen tilanne olisi meidän kannalta äärimmäisen kiusallista, että meillä olisi toinen puolustusministeri, ja ehkä toinen hallituskokoonpano, joka sanoisi että meitä ei tämä touhu kiinnosta yhtään, mutta se olisi pantu liikkeelle". Presidentti Niinistö sanoi ja totesi mahalaskun vaaran olevan olemassa.

Samaa viestiä presidentti Niinistö jatkoi joulukuun alussa pidetyn ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksen jälkeen. Niinistön mukaan harjoitukselle oli valiokunnassa myötämielisyyttä, mutta "periaateratkaisu, kyllä vai ei, se varmasti pitää tehdä ensi kevään aikana", presidentti Niinistö totesi Ylelle. Tämä tarkoittaa, ettei harjoituksesta vielä mitään virallista päätöstä.

Harjoituksista käydään myös keskustelua eduskunnan ulkoasiain- ja puolustusvaliokunnan kanssa. Presidentti Niinistön mukaan tämä on välttämätöntä, koska harkoitus ajoittuisi seuraavalle vaalikaudelle. "Kun mennään vaalikauden yli, silloin on tärkeä varmistaa, että tätä asiaa kohtaan on yleistä ymmärtämystä laajemminkin. Ettei käy niin, että vaalien jälkeen törmättäisiin siihen, että toisenlaiset ajatukset ovat vallalla", presidentti totesi.

On hyvin todennäköistä, että vuonna 2019 pidettyjen eduskuntavaalien jälkeen hallituksen kokoonpano muuttuu. Tuoreimmat kyselyt näyttävät perussuomalaisista irtautuneelle Sinisille vajaan kahden prosentin kannatusta, eikä sellaisella kannatuksella ole mitään toivoa päästä hallitukseen.

Tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksen jälkeen näyttää siltä, ettei ministeri Jussi Niinistö onnistunut yrityksessään sitoa hallituksen, eduskunnan ja tasavallan presidentin kädet, vaikka hän pyrkikin varmistamaan, että irtautuminen suuresta kansainvälisestä sotaharjoituksesta olisi mahdollisimman vaikeaa. Juuri tästä syystä harjoituksista kerrottiin ministeri Mattisille ja ministeritapaamisen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa medialle.

^{Kuva: Aldo van Zeeland}