- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Vuorokausi kassahihnakuvaa satavuotiaasta Suomesta
Reilu viikko ennen Suomi 100 -juhlien huipennusta, itsenäisyyspäivää S-ryhmä ja Ulkoministeriö tiedottivat yhteisellä tiedotteella: ”Ihmiset ympäri maailman pääsevät seuraamaan kassahihnalähetystä itsenäisyyspäivän aattona. S-ryhmä käynnistää Hihna247 goes global -kamerat Prisma Kaaresta tiistaina 5.12. klo 16.”
Paxin päätoimittaja Eekku Aromaa soitti ulkoministeriön maakuvayksikön päällikkö Petra Themanille ja kysyi lisätietoja.
Miksi tällainen lähetys päätettiin tehdä?
Ymmärrän, että tuntuu oudolta, että tällaista tehdään ulkoministeriössä. Maakuvatyö on Suomessa kuitenkin organisoitu ulkoministeriön yhdeksi osaksi. Yksi strategiamme huomioida ilmiöitä ja juhannuksena toteutettu kassahihnalive oli ilmiö.
Miten ideasta edettiin käytäntöön?
Idea syntyi meillä ministeriössä ja otimme yhteyttä S-ryhmään. Me teemme paljon yritysyhteistyötä ja koska tavoitteenamme on viestiä paitsi kaikesta kauniista, kuten luonnosta, myös ihan tavallisesta arjesta. Kassahihnan kautta on mahdollista näyttää suomalaista elämäntapaa ja arkea.
Ihmiset miettivät, että haluanko minne opiskelemaan, tai jos saan työtarjouksen Suomesta, uskallanko kertoa puolisolle. Siksi on tärkeätä kertoa Suomesta muutakin, kuin että täällä on kaunista luontoa, lunta ja metsää.
Onko reilua käyttää ulkoministeriön rahaa yhden ketjun markkinointiin?
Me emme maakuvatyössä ajatele suomalaista yleisöä ollenkaan. Meidän kohderyhmämme ovat ulkomaalaiset, eivätkä he tunnista S-ketjua. He näkevät tietenkin, että jossain kaupassa ollaan, mutta sen tarkemmin kauppaketju ei heitä kiinnosta. Hihnalta on tietenkin mahdollista tunnistaa ketju, jos osa asiakkaista laittaa hihnalle muovikassinsa, mutta tätä lähetystä varten on tehty erillinen erotinkapulakin. Maakuvayksikön yksi tehtävä on nostaa Suomea ja suomalaisia yrityksiä. Meidän kannaltamme yhteistyökumppanit valitaan sillä perusteella, että kertooko yritys, sen tuote tai hanke jotain olennaista Suomesta tai suomalaisista. Tässä tapauksessa näin on.
Kansalaisjärjestökentällä monet ovat olleet harmistuneita, kun pian sen jälkeen kuin monille järjestöille tärkeät globaalikasvatuksen rahat leikattiin tulee uutinen tällaisesta kassahihnakampanjasta. Se on ymmärrettävästi harmittanut. Paljonko tämä kampanja maksaa?
Tähän käytetään veronmaksajien rahaa vain normaalien palkkakulujemme verran. Lähinnä kulut syntyvät siitä, että kun tarvitaan kanavan moderaattorit paikalle koko lähetyksen ajaksi, tarvitsee heille maksaa ylityökorvauksia. Kameran ja kuvauksen kulut maksaa S-ryhmä.
Meillä maakuvayksikössä työskentelee kymmenen ihmistä, joista seitsemän tekee tätä maakuvatyötä. Normaali budjettimme on noin 600 000 euroa. Jos johonkin ei Suomessa laiteta rahaa, niin se on maakuvatyö. Siksipä meidän on juuri keksittävä sellaista, mikä toimii somessa ja verkossa.
Lähetys näkyy Prisman Facebook-kanavalla ja Ulkoministeriön ThisisFINLAND -maakuvasivustolla, jonka Suomi-sisällöt tavoittavat vuosittain yli 62 miljoonaa ihmistä.