Sota tuhoaa hallinnon

Kirjoittaja:

 kuvat: Christopher Herwig, UNMIL

Ihmisten luottamus hallintoon parantaa kestävän rauhan edellytyksiä sodan runtelemissa maissa. Rauhansopimuksiin kirjataan tavoitteeksi yhä useammin hallinnon tehostaminen ja tasa-arvoistaminen.

/

Kirsi Joenpolvi Governance out of a Box -seminaarissa Monroviassa, Liberiassa Oraclen Peter Nevittin kanssa

 

 


Liberia on kuin stereotypia köyhästä ja sisällissodan runtelemasta afrikkalaisesta valtiosta. Surullista on, että stereotypia pitää paikkansa. Kaikki on aloitettava alusta.

”Hallinto ei ole se, mitä ihmiset sodan jälkeen ensimmäisenä rauhalta toivovat. Ilman sitä ei voi kuitenkaan toteuttaa rauhansopimuksia tai esimerkiksi järjestää alkeellisintakaan julkista terveydenhuoltoa. Tehostetun hallinnon avulla voidaan kansalaisille osoittaa rauhan edut uudelleen käynnistettyjen julkisten palveluiden muodossa”, selittää valtionhallinnon jälleenrakennukseen erikoistunut ohjelmajohtaja Kirsi Joenpolvi.

Hän on työskennellyt Governance out of a Box (GooB) -konseptin parissa vuodesta 2007. Crisis Management Initiative (CMI) alkoi kehittää konseptia konfliktin jälkeisten yhteiskuntien jälleenrakennuksesta kiinnostuneiden tahojen toimesta. Sittemmin CMI on aloittanut partnereidensa kanssa GooB-konseptin testaamisen ensimmäisenä kohdemaanaan Liberia.

Ilman toimivaa hallintoa mikä tahansa rauhanprosessi kaatuu mahdottomana. Siksi rauhansopimuksiin yhä useammin kirjataan tavoitteeksi hallinnon tehostaminen ja tasa-arvoistaminen. Näin myös Liberiassa.

Hallinto tarvitsee kuitenkin perustyökaluja, joiden avulla se pystyy tekemään päätöksiä, resursoimaan ja raportoimaan. Väestörekisteri on yksi tällainen työkalu. Pitkittynyt konflikti keskeyttää hallintoprosessit ja tuloksena voi olla valtava joukko ihmisiä, joita ei virallisesti ole olemassa. Lisäksi sotaa edeltänyt väestörekisteri on saattanut tuhoutua.

”Yksi tärkeimmistä ihmisoikeuksista on olla tunnustetusti olemassa. Työskentelemme rakentaaksemme sellaisia välineitä, joilla Liberian kaltaiseen maahaan kyetään luomaan toimiva väestötietojärjestelmä.”

”On muistettava, että monelle koko elämänsä sodan keskellä eläneelle sota on tarjonnut sekä aseman yhteisössä että elämänsisällön. Rauhaan motivointi ei välttämättä ole helppoa, mutta meillä on velvollisuus huolehtia rauhan kestävyydestä konkreettisen jälleenrakentamisen ohessa”, Joenpolvi kertoo.

 

Nobel-palkinto vahvistaa CMI:n roolia rauhantyössä

CMI tunnetaan kansankielellä Ahtisaaren toimistona ja Martti Ahtisaari taas tunnetaan nykyään rauhannobelistina. Joenpolvi kehuu Ahtisaarta kannustavaksi CMI:n hallituksen puheenjohtajaksi, mutta muistuttaa, että puhe Ahtisaaren toimistosta on harhaanjohtavaa.

”Martti Ahtisaarella on oma kahden hengen toimisto, joka toimii samoissa tiloissa CMI:n kanssa. Järjestömme toimii riippumattomasti, eikä esimerkiksi puheenjohtajan näkemys Suomen Nato-jäsenyydestä ole automaattisesti yhdistyksen kanta. Meillä ei yhdistyksenä ole asiasta mielipidettä”, Joenpolvi selittää.

Vaikka Ahtisaaren ja CMI:n välille ei pidä luoda yhtäläisyysmerkkejä, on moni projekti saanut alkunsa Ahtisaaren näkemysten pohjalta. Arvostettuna mielipidevaikuttajana hän auttaa luomaan kontakteja sekä rahoittajiin että yhteistyökumppaneihin. Joenpolven kehittämä GooB-hanke on
alun perin syntynyt Ahtisaaren aloitteesta.

”CMI on työpaikka, jossa kannustetaan ajattelemaan. Toimisto on dynaaminen, ja ideoimme jatkuvasti uusia tapoja tukea rauhanprosesseja”, Joenpolvi selittää.

Järjestön tärkeimmät rahoittajamaat ovat Hollanti, Irlanti, Norja, Saksa ja Suomi. Myös Euroopan komissio sekä erilaiset säätiöt rahoittavat toimintaa. Yrityksiltä järjestö saa sekä rahallista tukea että tekee niiden kanssa tiivistä asiantuntemukseen perustuvaa yhteistyötä. Tällainen kumppanuus CMI:llä on esimerkiksi asianajotoimisto Krogeruksen kanssa, joka neuvoo sitä juridisissa kysymyksissä.

Asiantuntemus on rahaa arvokkaampaa monessa hankkeessa. Sitä tarvitaan myös GooB-konseptissa, missä yhteistyökumppaneita on useita, muun muassa Helsingin teknillinen korkeakoulu (Aalto-yliopisto), Liberian syntymärekisteröintikomitea ja Nokia.
- Luomme tavan tuoda maahan yksinkertainen hallinnollinen infrastruktuuri tietoteknisen ratkaisun voimin. Minun tehtäväni on tehdä tämä mahdolliseksi, mutta yhteistyökumppanimme huolehtivat teknologisten ratkaisujen toimivuudesta, Joenpolvi kertoo hymyillen.

/

Crisis Management Initiativen hallituksen puheenjohtaja Martti Ahtisaari ja Liberian presidentti Ellen Johnson-Sirleaf CMI:n järjestämässä seminaarissa Monroviassa, Liberiassa

 

Kuka on Kirsi Joenpolvi?

Kirsi Joenpolvi kehottaa kansainvälisestä urasta haaveilevia nuoria lähtemään rohkeasti ulkomaille keräämään kokemusta ja kielitaitoa. Tampereen yliopistosta valmistunut Joenpolvi luki pääaineenaan kansainvälinen politiikkaa ja oli jo opiskellessaan pitkiä jaksoja ulkomailla.

Hyvän hallinnon kehittäjänä hän on työskennellyt vuodesta 2001, jolloin hän aloitti ohjelmapäällikkönä Australian hallituksen kehitysohjelmassa Kiinassa. Myöhemmin hän toimi Kiinassa analyytikkona erikoistuen köyhyysanalyysiin ja tasa-arvokysymyksiin.

”Kun lähdin Kiinaan opiskelemaan en osannut kieltä muutamaa fraasia enempää, mutta lähtiessäni Kiinasta vuonna 2003 puhuin sitä sujuvasti”, hän kertoo.

Vuonna 2004 Joenpolvi työllistyi Euroopan komission delegaatioon Etiopiaan, missä hän toimi hyvän hallinnon neuvonantajana. Crisis Management Initiativessa (CMI) hän aloitti vuonna 2007 ensin Governance out of a Box -projektin projektipäällikkönä ja vuodesta 2008 valtionrakennusohjelman johtajana.

Lehden numero: