- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Tyly tuomio Israelille
YK:n ihmisoikeusneuvoston asettaman komission raportti toukokuun viimeisen päivän iskusta Gazaan matkanneeseen laivasaattueeseen on täystyrmäys Israelin toimille. Komissio mukaan Gazan saarto itsessään on laiton, eikä iskulle löydy myöskään oikeudellisia perusteita.
Israelin laivaston erikoisjoukot iskivät 31. toukokuuta aikaisin aamulla Free Gaza Movementin laivasaattueeseen, joka oli viemässä humanitaarisia avustustarvikkeita Gazaan. Iskussa yhdeksän saattueessa mukana ollutta sai surmansa ja kymmeniä haavoittui.
Laaja kansainvälinen tuomio oli välitön seuraus Israelin toimista. Toinen välittömästi esitetty vaatimus oli tapahtumien puolueeton kansainvälinen tutkinta, jonka Israel kuitenkin selväsanaisesti torjui ilmoittaen vastaavansa itse tapauksen tutkinnasta.
Israelin kielteisestä kannasta huolimatta kansainväliset tutkimukset käynnistyivät pikaisesti. Kesäkuun toinen päivä pitämässään kokouksessa YK:n ihmisoikeusneuvosto päätti asettaa kansainvälisen tutkimuskomission ja 23. kesäkuuta neuvosto nimesi komission jäsenet.
Lisäksi elokuun alussa YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon nimesi paneelin tutkimaan saattueeseen liittyviä tapahtumia.Kansainvälisen painostuksen alla Israel suostui nimittämään omaan, korkeimman oikeuden tuomarin Jaakov Tirkelin johtamaan tutkimuskomissioon kaksi ulkomaalaista tarkkailijaa: pohjoisirlantilaisen David Trimblen ja kanadalaisen Ken Watkinin.
Gazan saarto on laiton
Ihmisoikeusneuvoston tutkimuskomissio julkisti oman raporttinsa syyskuun lopussa. Komissio on tutkinut toukokuun viimeisen päivän tapahtumia erityisesti kansainvälisen oikeuden sekä humanitaarisen ja ihmisoikeusoikeuden näkökulmasta.
Raporttia laatiessaan komissio on pyrkinyt mahdollisimman laajaan yhteistyöhön kaikkien relevanttien tahojen, erityisesti Turkin ja Israelin hallitusten kanssa. Israelin YK-edustaja kuitenkin välitti elokuun puolivälissä hallituksensa kannan, jonka mukaan Israel ei tunnusta komissiota eikä tee se kanssa yhteistyötä. Israel ei myöskään vastannut komission kirjallisiin kysymyksiin.
Ihmisoikeusneuvoston tutkimuskomission raportin johtopäätökset ovat Israelin kannalta karua luettavaa. Komission ensimmäinen johtopäätös on se, että Gazassa oli humanitaarinen kriisi 31.5.2010. Yksinomaan tästä syystä johtuen Gazan saarto on komission mielestä laiton, eikä sitä voida perustella oikeudellisin perustein.
Näkemyksensä Gazan saarron laittomuudesta komissio perustaa Geneven sopimukseen siviilihenkilöiden suojelemiseksi sodan aikana ja sen 33. artiklaan. Artikla kieltää rangaistusten kohdentamisen henkilöihin, jotka eivät ole syyllistyneet rikkomuksiin, samoin kielletään kollektiiviset rankaisu-, pelote- ja terroritoimenpiteet.
Komission mukaan Gazan saarto täyttää kollektiivisen rankaisun kriteerit.
Saattue ei ollut Israeliin kohdistunut hyökkäys
Toinen komission keskeinen johtopäätös on, ettei Israelin iskua laivasaattueeseen voi oikeuttaa vetoamalla YK:n peruskirjan 51. artiklaan. Artikla oikeuttaa jäsenmaata puolustautumaan, jos jäsen joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.
Puolustellessaan iskua saattuetta vastaan Israel korosti olevansa sodassa Hamasin kanssa ja Hamasin käyttävän Gazan aluetta hyökkäyksiin Israelia vastaan.
Komissio toteaa raportissaan Hamasin raketti-iskujen Gazasta Israelin alueille olevan vakavia loukkauksia kansainvälistä oikeutta sekä kansainvälistä humanitaarista oikeutta vastaan. Ne eivät kuitenkaan komission mukaan missään olosuhteissa oikeuta Gazan siviiliväestöön kohdistuvia kollektiivisia rankaisutoimia.
Tarpeetonta väkivaltaa
Itse iskusta laivasaattuetta kohtaan komission johtopäätös on tyly. Isku ei ollut ainoastaan suhteeton, vaan se edusti täysin tarpeetonta ja uskomatonta väkivaltaa, jota ei voi oikeuttaa tai antaa anteeksi vetoamalla turvallisuuteen.
Ihmisoikeusneuvoston raportin lopullista vaikutusta ja merkitystä ei voi vielä arvioida. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että raportti on laadittu ihmisoikeusneuvostolle, jonka jäsenmaita ovat muun muassa Kiina, Venäjä, Kuuba ja Yhdysvallat. Neuvostolla ei myöskään toimivaltaa päättää saktioista Israelia vastaan, ne kuuluvat turvallisuusneuvoston mandaattiin.
Todennäköistä on, että ihmisoikeusneuvoston raportin lopullinen painoarvo punnitaan sen jälkeen, kun YK.n pääsihteerin paneeli ja Israelin asettama Tirkelin komissio ovat julkistaneet omat raporttinsa. Raportin kansainväliseen oikeuteen perustuvia tulkintoja ei kuitenkaan voida kevyesti ohittaa.