- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Verkkovalvonta murentaa yksityisyyden suojaa
Puolustusministeri Carl Haglundin asettama työryhmä julkisti tammikuussa mietintönsä "Suomen tiedustelulainsäädännön suuntaviivoja". Työryhmä esittää tiedustelua koskevaa lainsäädäntöä, joka oikeuttaisi puolustusvoimat ja Suojelupoliisin harjoittamaan ulkomaan tiedustelua sekä verkkovalvontaa kansallista turvallisuutta vaarantavista uhkista.
Työryhmän esitys oli yksimielinen lukuun ottamatta verkkovalvonnan sallivan lainsäädännön valmistelua. Sen osalta liikenne- ja viestintäministeriö jätti mietintöön eriävän mielipiteen.
Ministeriön eriävän mielipiteen mukaan verkkovalvonta muun muassa rajoittaisi perusoikeuksia, erityisesti oikeutta yksityisyyteen. Lisäksi ministeriö epäilee verkkovalvonnan tehokkuutta sekä sen vaikutuksia yritystoimintaan.
Käytännössä verkkovalvonta tarkoittaisi tietoliikenneverkossa välitettävien viestien seurantaa. Viestit voivat olla esimerkiksi sähköpostiviestejä, sosiaalisen median päivityksiä tai ohjelmatiedostoja.
Työryhmän mukaan viestien tunnistetietoihin, kuten esimerkiksi viestin lähettäjä tai lähetysaika, perustuvalla seurannalla eroteltaisiin hakuehtojen perusteella tarkemmin analysoitavat. Näiden viestien sisältöä viranomaiset pääsisivät tutkimaan.
Mikäli verkkovalvonta toteutuisi, se puuttuisi merkittävästi perustuslain takaamaan yksityiselämän suojaan, jonka mukaan muun muassa "[k]irjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton". Välttämättömiä rajoituksia viestin salaisuuteen voidaan säätää lailla yhteiskunnan turvallisuutta tai kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa.
Verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta
Verkkovalvonnan toteuttaminen edellyttäisikin sekä työryhmän että liikenne- ja viestintäministeriön mukaan perustuslain muutosta, sillä kansallista turvallisuutta ole mainittu perusteena, jolla viestin salaisuutta voitaisiin rajoittaa.
Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen kommentoi työryhmän mietintöä Helsingin Sanomille. Ojasen mukaan "[v]ain riittävän rajattu ja täsmällisesti kohdennettu tietoverkkovalvonta voisi olla perus- ja ihmisoikeuksien mukainen". Ojanen myös epäilee, kuinka verkkovalvonta kyettäisiin rajaamaan niin, että se olisi sopusoinnussa yksityisyyden ja henkilötietojen suojan sekä luottamuksellisen viestinnän suojan kanssa.
Liikenne- ja viestintäministeriö huomauttaa eriävässä mielipiteessään myös mahdollisuudesta, että viestien tunnistetiedot tulkittaisiin kuuluvaksi osaksi viestin salaisuutta. Ministeriö perustaa näkemyksensä eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausuntoon tietoyhteiskuntakaaresta.
Lausunnossa valiokunta toteaa, ettei yksityiselämän suojan näkökulmasta voida yksiselitteisesti sanoa, kuuluvatko tunnistetiedot viestisalaisuuden suojaan vaiko eivät. Ministeriön mukaan on mahdollista, että jo viestien tunnistetietoihin kohdistuva verkkovalvonta edellyttäisi perustuslain muutosta.
Salaustekniikoiden kehitys heikentää valvonnan tehoa
Ministeriö kyseenalaistaa myös verkkovalvonnan tehokkuuden. Erilaiset salaustekniikat ovat kehittyneet, viestien salaaminen on laillista ja salaaminen yleistyy koko ajan. Salaaminen on yleistynyt erityisesti Edward Snowdenin paljastusten jälkeen, kun kansalaiset ovat heränneet vaalimaan yksityisyyden suojaa internetissä.
Vahva salaus on käytössä esimerkiksi useissa sosiaalisen median sovelluksissa ja sähköpostiliikenteen salaamiseen on olemassa työkaluja, kuten esimerkiksi PGP (Pretty Good Privacy).
Tuore esimerkki salauksen tehokkuudesta on Britannian pääministeri David Cameronin esitys WhatsApp ja Snapchat -palvelujen kieltämisestä, koska Britannian tiedustelupalvelu ei kykene lukemaan palveluissa välitettyjä viestejä.
Todennäköistä on, että verkkovalvonta kohdistuisi merkittävimmin salaamattomiin sähköpostiviesteihin, siis viesteihin, joita päivittäin lähetämme toinen toisillemme. On vaikea kuvitella, että tällaisista viesteistä aiheutuisi uhkaa kansalliselle turvallisuudelle.