- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Kertoiko Trump sittenkin totuuden Suomen hävittäjähankinnasta?
Tasavallan presidentin Sauli Niinistön Yhdysvaltojen matkalla hänen isäntänsä Donald Trump kertoi tiedotustilaisuudessa, että Suomi ostaa suuren määrän Hornet-hävittäjiä Yhdysvalloista. Trumpin ilmoitus aiheutti melkoisen hälyn Suomessa, sillä mitään päätöstä nykyisten hävittäjien korvaajasta ei ole tehty, ja tarjouspyynnötkin lähetetään vasta ensi vuoden helmikuussa.
On kuitenkin hyvin todennäköistä, että presidentti Trumpin tiedotustilaisuuden heitto aikanaan toteutuu, vaikka ilmavoimien Hornet -hävittäjien korvaajaksi on ehdolla kaikkiaan viisi vaihtoehtoa. Ne ovat ruotsalainen Jas Gripen, yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon, ranskalainen Rafale sekä amerikkalaiset F-35 ja F/A-18 Super Hornet.
Yhdysvaltalaisen Lockheed Martin F-35 -hävittäjää pidetään yleisesti parhaana tällä hetkellä käytössä olevana monitoimihävittäjänä. Se on kuitenkin kallis, jopa yhdysvaltalaisille. Koska ilmavoimien tavoitteena on hankkia uusia hävittäjiä saman verran kuin Horneteja on käytössä, todennäköistä on, että F-35 -hävittäjän hinta ei mahtuisi hankintaan osoitettuun määrärahaan.
Vaikka F-35 pudonnee pois, useat seikat ennakoivat hävittäjätilauksen kohdistumista Yhdysvaltoihin. Päätös Hornetien hankinnasta 1994 oli päänavaus Yhdysvaltoihin, sillä kyse oli vasta toisesta Suomeen hankitusta yhdysvaltalaishävittäjästä, ja ensimmäisestä kaupastakin oli aikaa. Se tapahtui talvisodan aikana, jolloin Suomi osti Brewster -hävittäjiä, jotka kuitenkin saatiin maahan vasta sodan päätyttyä.
Hornetien hankinnan jälkeen ilmavoimat on laajentanut alun perin torjuntahävittäjiksi hankittujen koneiden käyttöalaa. Niihin on hankittu ilmasta maahan laukaistavia ohjuksia sekä pommeja ja niihin liittyvää teknologiaa.
Horneteihin ostetut asejärjestelmät voidaan toki asentaa muihinkin hävittäjiin, mutta helpointa niiden asentaminen on yhdysvaltalaisiin hävittäjiin. On myös todennäköistä, että Yhdysvallat käyttää toimittamiaan aseita painostuskeinona Hornetien korvaajasta päätettäessä.
Nykyisin Yhdysvallat on Suomelle huomattavasti merkittävämpi sotilaallinen yhteistyökumppani kuin mitä se oli 1990-luvun puolivälissä. Esimerkiksi valtioneuvoston puolustusselonteossa todetaan, että "Yhdysvallat on Suomelle tärkeä kumppani, jonka kanssa tehtävä puolustusyhteistyö parantaa Suomen puolustuskykyä".
Suomi on myös tehnyt Yhdysvaltojen kanssa kahdenvälisen puolustusyhteistyön aiejulistuksen. Sen mukaan Suomi jatkaa tiivistä materiaaliyhteistyötä sekä syventää muuta puolustusyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. Puolustusselonteon mukaan kyse on muun muassa puolustuspoliittisen dialogin syventämisestä, tiedonvaihdosta, suorituskykyjen ja valmiuden sekä yhteistoimintakyvyn vahvistamisesta, harjoitustoiminnasta sekä materiaali- ja tutkimusyhteistyöstä.
Hävittäjäkauppa on mitä suurimmassa määrin poliittinen kysymys ja lopullisen hankintapäätöksen tekee valtioneuvosto puolustusministeriön esittelystä. Ministereihin ja kansanedustajiin kohdistuva lobbaus kasvaa koko ajan ja jokainen hävittäjävalmistaja on palkannut sekä viestintätoimiston että yksittäisiä lobbareita edistämään tarjoamansa koneen menestymistä kilpailussa.
Lobbareiden palkkaamisessa erityisen hyvin on menestynyt Super Horneteja valmistava yhdysvaltalainen Boeing. Maaliskuussa Boeingia edustava konsulttiyritys Blick Oy kertoi palkanneensa vanhemmaksi neuvonantajaksi puolustusvoimain entisen komentajan amiraali (evp.) Juhani Kaskealan.
Kaskeala ei ole ainoa lobbariksi siirtynyt evp-upseeri, heitä löytyy kaikilta yhtiöiltä. Puolustusvoimain entisen komentajan suhdeverkosto on kuitenkin laajempi ja monipuolisempi kuin ilmavoimien entisen esikuntapäällikön tai lennoston johtajan, joita muut hävttäjävalmistajat ovat palkanneet lobbareiksi.
Vaikka Donald Trump tunnetaan levottomista puheistaan, moni asia puhuu sen puolesta, että hän tällä kertaa saattoi kertoa totuuden Suomen hävittäjähankinnasta.
Tällaista hävittäjää Donald Trump tarjosi Suomelle. Kuva: U.S. Pacific Command/Flickr cc
Lehden numero:
Aiheet:
Banners
