- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Rypäleaseiden hävitys jatkuu – samaan aikaan siviiliuhrien määrä kasvanut
Sopimusvaltiot jatkavat työtään rypäleasekieltosopimuksen toimeenpanemiseksi. Sopimuksen ratifiointi etenee ja työ näyttää edenneen muutenkin suhteellisen mallikkaasti, kun juuri ilmestyneen vuotuisen Cluster Munition Coalitionin, kansainvälisen rypäleaseiden vastaisen kampanjan julkaiseman Cluster Munition Monitorin mukaan nyt vuonna 2017 suurin osa rypäleasevarastoista on tuhottu.
Uusia jäsenmaita ovat Benin ja Madagaskar, jotka mukaan lukien sopimuksessa on nyt mukana 102 ratifioitunutta ja 17 allekirjoittanutta jäsenvaltiota. Samaan aikaan uhrien määrä on kuitenkin lähes kaksinkertaistunut. Viime vuonna rypäleaseuhrien määrä oli toiseksi suurin, sitten vuoden 2008, jolloin seuranta aloitettiin. Erityisesti Syyrian tilannetta raportti pitää hyvin akuuttina.
Syyrian ja Jemenin sodat ovat kasvattaneet rypäleaseiden uhrien määrää. Uhreista edelleen suurin osa on siviilejä. Vuonna 2016 rypäleaseiden on todennettu vaatineen yhteensä 971 kuolonuhria kymmenessä eri maassa. Luku jää kuitenkin raportin mukaan vielä kauas todellisista uhrimääristä, joita on kokonaisuudessaan hyvin vaikea todentaa.
Uusia hyökkäyksiä on tapahtunut Syyriassa, missä Venäjä on osallistunut Syyrian hallituksen kanssa sotatoimiin sekä Jemenissä, jossa Saudi-Arabian tiedetään käyttäneen rypäleaseita. Jemenissä ammusten käyttö on kuitenkin vähentynyt kansainvälisen paheksunnan seurauksena. Syyriassa tilanne on pahin. Siellä hallitus käytti rypäleaseita raportin mukaan 238 hyökkäyksessä elokuun 2016 ja heinäkuun 2017 välisenä aikana. Mikään näistä maista ei ole liittynyt kieltosopimukseen.
Rypäleaseiden käytöstä on raportoitu myös Irakista ja Libyasta, mutta näitä havaintoja ei ole pystytty vahvistamaan.
Ainakin 26 maassa on arvioitu yhä olevan räjähtämättömiä tytärpommeja maastossa. Tämä aiheuttaa vakavan turvallisuusriskin alueen väestölle. Vaikka suurin osa uhreista syntyy hyökkäysten aikana, viime vuonna yli sadan ihmisen tiedetään menehtyneen tai loukkaantuneen maastoon jääneisiin räjähtämättömiin ammuksiin kahdeksassa maassa.
Onneksi työ on tuottanut myös tulosta. Raportin mukaan viime vuonna onnistuttiin maastosta tuhoamaan yli 140 000 tytärpommia 88 neliökilometrin laajuiselta alueelta. Rypäleasevarastoista noin 97 % on saatu tuhottua, joka tarkoittaa noin 1, 4 miljoonaa ammusta ja jopa 175 miljoonaa tytärammusta. Sopimusvaltioista 28 on nyt myös hävittänyt varastonsa kokonaisuudessaan. Toisaalta kymmenen maata ei viime vuoden aikana hävittänyt mitään.
Rypäleasesopimuksen johtajan Amelie Chayerin mukaan keskeisintä on nyt pyrkiä yhä nostamaan sopimuksen jäsenmäärää sekä tehdä rypäleaseiden käytöstä selvästi paheksuttavaa. Yhtä tärkeää on opastaa sopimuksen jäsenvaltioita, jotta tieto aseiden sijainnista ja tuhoamisesta olisi saatavilla ja niistä osattaisiin tiedottaa tehokkaasti.
Suomi ei vieläkään kuulu sopimukseen. Rauhanliiton toiminnanjohtajan Laura Lodeniuksen mukaan Suomi kannattaa sopimusta, mutta perustelee ulkopuolelle jäämistään sillä, että Suomessa aseet on tarkoitettu vain puolustus tarkoitukseen, eikä niitä ole juuri nyt mahdollista korvata millään muilla järjestelmillä. Suomi ei ole kuitenkaan Lodeniuksen mukaan asettanut minkäänlaisia aikatauluja tai tavoitteita asian edistämiseksi.
Sadankomitea ja Rauhanliitto jatkavat vaikuttamistyötä, jotta Suomi liittyisi mukaan rypäleasesopimukseen.
Näissä maissa on rypäleaseita maastossa. Kuva: Cluster Munition Coalition