- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
KIRJE LÄNSI-SAHARASTA: Hääperinteitä
El Aaiún, Länsi-Sahara 21. elokuuta 2016
Hei! Tällä kertaa aion kertoa teille länsisaharalaisista häistä ja niihin liittyvistä perinteistä.
Valitsin kirjeen teeman, koska juhlat ja niihin liittyvät perinteet ovat hyvin tärkeä osa sahrawien elämää. Monet perinteistä ja seremonioista pohjaavat islamilaiseen uskoon, kun taas toisten tausta on paikallisissa afrikkalaisissa ja arabialaisissa perinteissä.
Aikoinaan sahrawit menivät naimisiin hyvin nuorina. Tytöille naimisiinmeno tuli ajankohtaiseksi yleensä 13 vuoden iässä. Jos nainen ei ollut vielä naimisissa 20-vuotiaana, löi se häneen valtavan sosiaalisen stigman. Alhaista ikää selittää se, että historiallisesti sahrawit olivat beduiineja, jotka liikkuivat paikasta toiseen. Tästä syystä naimisiin mentiin paljon aikaisemmin kuin nykyään, koska tyttöjen ei tarvinnut asettua aloilleen ja löytää työtä ennen naimisiinmenoa.
Nykyään naiset menevät naimisiin 20–30 vuoden iässä, kun taas miehet menevät naimisiin usein 30:n ja 40 ikävuoden välillä. Muutoksen on aiheuttanut se, että naiset haluavat valmistua opinnoistaan ja saada taloudellista itsenäisyyttä. Miehet puolestaan haluavat hankkia ensin riittävän toimeentulon koko perheen elättämiseksi ennen naimisiinmenoa.
Avioliiton ensimmäinen vaihe on kihlautuminen. Kihlautuminen tapahtuu niin, että tuleva sulhanen tapaa tulevan morsiamensa perheenjäsenet, yleensä vanhemmat, ja antaa heille lahjoja ja pyytää tyttären kättä. Myöhemmin molempien vanhemmat tapaavat ja sopivat tarkemmin, milloin häät pidetään.
Avioliiton ensimmäisenä iltana järjestetään isot juhlat, jotka jatkuvat vielä seuraavallekin päivälle. Juhlissa tarjotaan valtavasti ruokaa ja niissä esiintyvät paikalliset muusikot. Tapoihin kuuluu, että sulhanen tarjoaa suuret myötäjäiset morsiamensa perheelle. Yleensä myötäjäislahjat kuljetetaan paikalle suuressa tööttäilevässä autosaattuessa. Tyypillisesti lahjaksi annetaan kaksi kamelia, kankaita, vaatteita, kodinkoneita ja -laitteita, hajusteita, koruja ja koriste-esineitä.
Saattuetta ovat vastassa morsiamen perheenjäsenet ja sukulaiset, jotka tarjoavat juhlaväelle maitoa, taateleita, ruokaa ja juomaa. Ruokaa seuraa musiikin täyttämä juhla, jossa tanssitaan pitkään sahrawirytmien tahdissa. Yöksi morsian vie sulhasen salaiseen yöpaikkaan, jossa he saavat viettää yön kahdestaan.
Seuraavana päivänä morsian muuttaa uuteen kotiin, jossa uusi pariskunta alkaa asettua aloilleen. Kolmen päivän jälkeen morsian palaa sulhasensa kanssa entiseen kotiinsa tapaamaan kotiväkeä ja viettämään pienemmän yksityisen juhlan, jossa juhlitaan perheiden yhdistymistä.
Leila Lahbibin kirje Länsi-Saharasta on julkaistu aiemmin Rauhanpuolustajien Rauhanpuolustaja-lehdessä.