- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Burman oppositiolle tukea maailmalta
Burma-Myanmarin poliisi jatkaa rauhanomaisten, demokraattisten protestien keskeyttämistä väkivalloin. Kesäkuussa sadat burmalaiset demokratia-aktiivit uskaltautuivat Rangoonin kaduille vaatimaan vangitun rauhannobelisti Aung San Suu Kyin ja muiden poliittisten vankien vapauttamista. Mielenosoittajat olivat marssilla rukoilemaan buddhalaiseen temppeliin, kun poliisi esti väkivaltaa käyttäen kulkueen jatkumisen. Näin laaja mielenilmaus oli kuitenkin osoitus siitä, että kasvavan kansainvälisen tuen myötä Burman demokraattinen oppositio uskaltaa laajentaa protestejaan sotilasjuntan hallitsemassa maassa.
Hiljattain sotilasjuntan johtaja kenraali Than Swelle osoitetun kirjeen Suu Kyin vapauttamiseksi allekirjoittivat myös Yhdysvaltain entiset presidentit Jimmy Carter, George Bush vanhempi ja Bill Clinton sekä Britannian entiset pääministerit John Major ja Margaret Thatcher. Tätä ennen Thatcherin ei tiedetä osallistuneen yhteenkään kansainväliseen solidaarisuuskampanjaan.
Juntalla on kuitenkin vahvana tukijanaan Kiinan hallitus. Burman ja Kiinan taloudellinen yhteistyö on vilkasta ja Burmassa on miljoonia Kiinan puolelta tulleita työntekijöitä. Hiljattain maat sopivat uusista merkittävistä kaasutoimituksista Kiinaan. YK:n turvaneuvostossa Kiina on jatkuvasti jarruttanut uusien Burmaa koskevien päätöslauselmien hyväksymistä. Kiinan ohella suuria kantoja kaskessa ovat myös jatkuvasti varsinkin energia-alan yhteistyötä sotilasjuntan kanssa kehittävät Intia ja Venäjä.
Kaakkois-Aasian ASEAN-maiden hallitukset ovat kansalaisliikkeiden ja parlamentaarikoiden painostuksesta ryhtyneet vaatimaan Burman juntalta demokraattisten uudistusten toimeenpanemista. Mielenosoitukset ovat laajentuneet myös Burman naapuristoon. Hiljattain Indonesian pääkaupunki Jakartassa järjestettiin Myanmarin lähetystön edessä suuri mielenosoitus.
Protesteista huolimatta sotilasjuntta jatkoi toukokuun lopussa Aung San Suu Kyin kotiarestia vuodella edellisen arestikauden oltua neljän vuoden pituinen. Vain muutama päivä päätöksen jälkeen pidettiin Hampurissa ASEM-maiden ulkoministerikokous, jonne myös Burman ulkoministeri kutsuttiin. Kutsu olisi ehdottomasti pitänyt perua, Suu Kyita koskevan uuden vankeuspäätöksen tultua julki. ASEM-prosessiin kuuluvien EU-maiden tulisi viimeistään nyt kyetä terävöittämään, suunnitelmallistamaan ja yksityiskohtaistamaan Burma-Myanmaria koskevia linjanvetojaan, koska nyt niillä ei tunnu olevan oleellista vaikutusta Burman tilanteeseen.
Seuraava ASEM-kokous järjestetään Pekingissä ensi vuoden lokakuussa. Burman kysymys tullee olemaan esillä sekä valtioiden kokouksessa että kansalaisjärjestöfoorumissa, jonka pitopaikasta ei vielä ole tehty päätöstä.
Rauhanliitto ja Sadankomitea ovat osana Aasia-Eurooppa kansalaisjärjestöfoorumia (AEPF) olleet mukana vaatimassa Burmaan demokraattisia uudistuksia mm. viime syyskuun Helsingin ASEM-kokouksen yhteydessä.