- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Hiroshima-iltana 6.8. laskettiin lyhtyjä Töölönlahteen
Muistimme Helsingin tummuvassa illassa Japanin ydinpommitusten uhreja Hiroshiman päivänä 6.8. Ennen pimeän tuloa ja lyhtyjen laskua kuuntelimme Kirkon ulkomaanavun apulaistoiminnanjohtaja Marianne Heikkilän ja Ulkopoliittisen instituutin johtaja Raimo Väyrysen puheet.
Puheiden lomassa nautimme tunnelmaan sopivasta akustisesta musiikista, esittäjinä Pekka Pöykkö duo ja Tobias Zilliacus säestäjänään Tom Salomonssen. Illan ohjelmaa juonsi Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Raimo Väyrynen vaati Suomelta selkeäsanaista linjausta ydin- ja tavanomaisten aseiden rajoittamiseksi. Hän totesi, että aseidenriisunta on olennainen osa kansainvälisten kriisien hallitsemista ja ratkaisemista.
Kylmän sodan aikana asevalvonta ja aseidenriisunta olivat osa Suomen aktiivista liennytyspolitiikkaa. Suomi toimi näkyvästi ydinaseettomien vyöhykkeiden luomiseksi sekä Pohjolassa että maailmanlaajuisesti. "Tätä nykyä Suomella ei ole mitään selkeää politiikkaa asevarusteluun liittyvissä kysymyksissä", Väyrynen kritisoi.
Venäjä on alkanut vahvistaa strategisia ohjusvoimiaan ja sanoutunut irti tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksesta. Tähän sopimukseen eivät ole myöskään liittyneet johtavat NATO-maat. Yhdysvallat tukeutuu yhä ydinasestrategiaan. Näkyvimmin ydinasepolitiikka on Väyrysen mielestä noussut esille Yhdysvaltojen suunnitelmissa sijoittaa Tshekin tasavaltaan tutkajärjestelmä ja Puolaan torjuntaohjuksia. Vaikka ydinsodan uhka onkin vähentynyt kylmän sodan päättymisen jälkeen, se ei Väyrysen mielestä poista aktiivisen aseidenriisuntapolitiikan tarvetta.
Marianne Heikkilä nosti puheessaan esiin naisten ja lasten aseman sodissa sekä tarpeen pitää yllä uskontojen välistä vuoropuhelua. "Tänään sota läpäisee koko yhteiskunnan ja sodan seurauksista kärsivät yhä useammin siviilit. Maailman pakolaisista 80 prosenttia on naisia ja lapsia. Naisilla on valtava vaikutus kasvattajina lapsiin, joiden turhautuminen kanavoituu helposti kostonkierteeseen. Naisilla, äideillä, on mahdollisuus katkaista kostonkierre." Heikkilä viittasi myös YK:n päätöslauselmaan, jossa painotetaan naisten tasa-arvoista osallistumista rauhanneuvotteluihin ja konfliktien ennaltaehkäisyyn.
Uskontojen väliselle rauhantyölle on suuri tarve, Heikkilä totesi: "Ilman demokratian juurtumista ja vuoropuhelua, joiden tarvetta fundamentalismi viholliskuvien vastakkainasettelullaan lisää, emme voi tavoitella oikeudenmukaista yhteiskuntaa emmekä kantaa yhteistä vastuuta turvattomuuden lisääntyessä. Turvallisuus, kehitys ja oikeudet kietoutuvat yhteen: rauha on harvoin kestävä ilman oikeuksia ja kehitystä. Kehitys voidaan nähdä parhaana konfliktien ennaltaehkäisynä."
Lehden numero:
Banners
