- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
USA:n kongressi leikkasi varoja ohjuspuolustukselta
USA:n kongressi hidastaa maan ohjuspuolustuksen laajentamista Eurooppaan. Heinäkuun lopussa kongressin valtiovarainvaliokunta puolitti hankkeeseen esitetyn rahoituksen, ja Eurooppaan sijoitettavien ohjusten osalta se nollattiin.
Noin 310 miljoonan dollarin momentilta poistettiin tähän tarkoitettu 139 miljoonan dollarin määräraha. Valiokunta katsoi, että hanke on Euroopan osalta yhä liian epävarma. Valiokunta supisti myös järjestelmän USA:n omalle maaperälle sijoitettavien ohjusten rahoitusta. Demokraattienemmistöisen kongressin linjaus saattaa liennyttää maan kriisiytyviä suhteita Venäjän kanssa.
USA on sopinut järjestelmän tutka-asemien perustamisesta Tsekin hallituksen kanssa. Puolan kanssa se on sopinut kymmenen torjuntaohjuksen sijoittamisesta. Järjestelmä olisi toiminnassa 2012.
Iso-Britannia antoi heinäkuun lopussa USA:lle luvan käyttää Menwith Hillin lentotukikohtaa ohjustentorjuntaan. Se on aiemmin antanut luvan käyttää Fylingdalesin suurta tutka-asemaa järjestelmän tarpeisiin.
USA:lla on jo kolme torjuntaohjustukikohtaa omalla alueellaan Alaskassa ja Kaliforniassa.
Tutka- ja ohjusverkostoa ei ole viritetty kylmän sodan päänäyttämölle Pohjois-Atlantille ja Jäämerelle. Kalottialueella esimerkiksi Grönlanti olisi tällaisessa tilanteessa jälleen mielenkiinnon kohteena.
Jos Puolan kymmenellä ohjuksella mitään merkitystä voi olla, se koskisi läntistä Eurooppaa ja sen takaisia alueita. NATO:n eteläisen Euroopan ja Mustan meren ympäristömaissa tätä on alettu pohtia.
Huhtikuussa NATO:n jäsenmaat vaativatkin Yhdysvaltoja varmistamaan, että järjestelmä voidaan aikanaan tarvittaessa laajentaa koskemaan kaikkia jäsenmaita. NATO ei ole järjestönä sitoutunut USA:n hankkeeseen.